Translate

lauantai 5. toukokuuta 2012

Vapunviettoa Karibialla




Koska elämäämme ei rytmitä tiukka aikataulu vaan ainoastaan sää, tuppaavat kaikki juhlapyhät unohtua. Osasyyllinen lienee myös puuttuvat vuodenajat. Luonto Suomessa muistuttaa automaattisesti pääsiäisestä, vapusta ja juhannuksesta. Ne rytmittävät elämää, vaikkei sitä aina ole ymmärtänytkään aiemmin.


Juhlimme Annetin ja Jacqin kanssa lentokentän vieressä olevalla hiekkarannalla. Pakkasin mukaan saaristolaislimppua, gubbröraa, patonkia, juustoa ja tietenkin kuplivaa. Pään yli laskeutui valtavan kokoisia lentokoneita ja välillä tuntui, että hiukset lentävät mukana kiitoradalle. Lähtevät koneet puolestaan pöllyttivät ilmaan hiekkaa ja rannalla olevia tavaroita. Ihmiset saivat saalistaa niitä merestä uiden. Nousut ja laskut tuntuivat epätodellisilta, sillä uimarannan ja kiitoradan välissä on muutaman metrin välinen kaistale, missä on aita. Läheisessä baarissa sai kuulema kuunnella pilotin ja lennonjohdon välisiä keskusteluja kovaäänisistä. 

Lisää kuvateksti


Annet, Jacq ja Hentti ihmettelemässä



Vappupäivänä olimme Serenan ranskalaisessa versiossa. Seurustelu sujui englannin, ranskan ja suomenkielellä, sillä paikallinen perhe oli myös mukana juhlimassa. Ruokalajeja oli valtavasti –erilaisia salaatteja, accraa ja nakkeja.

Tein papusalaattia mukaan ja saaristolaislimpun olin toimittanut jo aiemmin uiden – limppu muutamaan muovipussiin pakattuna ja koko komeus ämpäriin. Toinen käsi ylhäällä uiden he saivat uunituoretta limppua. Oli kuulemma erikoisin ruokatavarankuljetus heidän veneeseen… Kaikkea sitä tekee, kun ei viitsi laskea jollaa alas taavetista.

Sää täällä on ollut erittäin tuulinen. Raju ukonilma on pyörinyt muutamana iltana täällä valaisten taivaanrantaa ja pyöritellyt veneitä ankkurien ympäri. Vhf peräänkuulutti eräänä iltana viereisellä saarella kadonnutta sukeltajaa ”tummaihoinen, 35- vuotias, tummansininen paita päällä. Kaikkia veneilijöitä pyydetään tarkkailemaan erityisen huolellisesti merta”. Merelle ovat lähteneet vain ne, joiden on ollut pakko lähteä.

Ei kommentteja: