Translate

lauantai 3. marraskuuta 2012

Halloween, Grenada



Halloweeniin on aina liittynyt syksy, pimeys ja kylmyys. Siksi tuntuikin kummalliselta, kun joka baari mainosti halloween – juhlia ilmoitustauluillansa. Päätimme sitten mekin mennä vähän hurvittelemaan rankan työjakson päätteeksi. 

Ensimmäinen ongelma oli asut. Hikisessä bussissa kaupunkiin etsimään jotakin, mitä ei itsekkään tiedä. Asu ei voi olla liian hiostava ja moskiitoiltakin pitäisi suojautua, nyt kun ne ovat päässeet vereni makuun. Peruukit ja hatut nostattivat hien pintaan pelkästä ajatuksesta. 

Mutta sitten kuningasajatus ratkaisi kaiken, lisäksi se oli kukkaroystävällinen. Ylimääräisiksi jääneet valkoiset kertakäyttöhaalarit saivat vankilaraidat ja asiaankuuluvia tekstejä kuten, vanki no 235 tai osoite Quantamon vankila, selli no 10 jne. Ja mikä parasta,  moskiitot eivät tulleet lähellekään…
Jollailimme haalareissamme lähibaariin, missä oli vihreää miestä, noitaa, pari haaksirikossa haavoittunutta. Herätimme yleistä hilpeyttä ja peukalon nostoja taivasta kohden.




Kitarankahvoissa oli eriskummallinen miesduo, toinen Italiasta ja toinen ISLANNISTA! Eipä ole ennen törmännyt islantilaiseen turpaduuriin.  Vaan miehet soittivat tosi hienosti ja saivat porukat tanssimaan. Ilta meni mukavasti syöden ja jutellen muiden veneilijöiden kanssa. Jossakin vaiheessa lavalla jaettiin palkintoja ja ykskaks kuulin kun lavalle huudeltiin vankilapariskuntaa – olimme voittaneet parhaan pariskunta palkinnon! Wau, eipä mennyt maalit turhaan, saimme kasan olutta kotiinvietäväksi.  Pimeässä onkin aina mutkikasta tulla veneelle, kaikilla kun on keikkuva vene, masto ja melko samanlainen valo siinä. Mutta aina se Serena sieltä on löytynyt.

Torstaiaamuna törmättiin lumisesta Suomesta saapuneisiin Riittaan ja Jormaan ja päätettiin jäädä vielä samaan lahteen. Tavattiin ja juteltiin illalla kuulumisia. Heillä on melko samat urakat edessä, ennen kuin Darconis olisi vedessä. Toivotimme heille hyvät hiet ja hionnat. 

Siirryimme lähelle St Georgesia, toiveena tankata veneeseen vielä ruokaa, dieseliä ja bensaa. Jollalla ajellen niihinkin saisi uppoamaan useat tunnit. Ja jos vielä löytyisi hyvin toimiva netti, että saisi kuvia blogiin ja hoitaa kaikki päivitykset. Pienemmillä saarilla se ei aina ole varmaa.

Paikallisia yrityksiä



St Georgesin katukuvaa

Kauppa, johon pääsee jollalla viereen



Useissa kaupoissa myyjät ja kassat ovat punaisissa vaatteissa, tonttulakit päässä, muovisia joulukuusia on alettu myydä ja niitä on koristeltuna monissa paikoissa. Hikoilu ja joulu eivät sovi yhteen muuta kuin joulusiivouksen tai hellan edessä olemisen kanssa…

Joulukuusi ja tonttulakki


Ps Vaikka ajantajumme on mennyt sekaisin, laskeskelimme, että Eero (Hentin veli) juhlii pyöreitä, joten SKÅÅÅL PÅ DEN SAKEN!

2 kommenttia:

Peggy kirjoitti...

Onneksi olkoon palkinnosta! Eipä tule yllätyksenä kun sinut tuntee :)

Kunhan pysytte kaidalla tiellä ettei teitä luulla oikeiksi vangeiksi, hi hi.
Bon voyage!

Arja kirjoitti...

Kiitos!!!! Onneksi liikutaan vesillä, ja tietkin ovat niin kaitoja. nappasin tänään hummerin ja se maistui hyvältä!