Translate

maanantai 17. maaliskuuta 2014

Eläinten elämää




Kävimme tässä eräänä päivänä veneellä. Blackbird piti melkoista elämää – kirkui ja lenteli laiturilla edestakaisin, uhkaillen ja hiuksiani hipoen. Pääni yläpuolelta kuului vain suhahduksia. Tuli siinä Hitchcockin Linnut – mieleen. 

 Olin aiemmin huomannut linnunpesän Coast Guardin paatissa. Mutta tämä pariskunta olikin toinen ja heillä oli kotiosoite laiturilla olevassa nostokraanassa, aivan Serenan vieressä. Ei siis ihme jos olin uhkana poikasille. 

Lintulajeja ei ole paljon nähtävissä, mutta kaunein niistä on kuitenkin kolibri.

Samaisena iltana kävelimme kuuden aikoihin lähikadulla. Valtaisat määrät lepakoita kiihdyttelivät yläpuolellamme iltarientoihin. Liekö näillä lentävillä kiinnostus suomalaisia kohtaan, mutta nämäkin suhahtelivat ihan päälakeamme viistäen. Lepakoita on joka puolella, missä vai on iltaisin kävelty.

Ohi ajoi vartiointiliikkeen auto. Takaosaan oli rakennettu koirille 8-10 metallihäkkiä.
Koirat haukkuivat hurjina ja pyörivät levottomina häkeissään, sillä ne olivat matkalla yövuoroon -
vartioimaan rautakaupan aluetta, autoliikkeen pihaa tai oluttehdasta.
Enpä haluaisi olla asiakkaana rautakaupassa, josta vartija on unohtanut hakea aamulla koiransa pois.
Koira kävelisi minun jalkaluuni hampaissa ja henkilökunta pahoittelisi tapahtunutta…

Samaiset koirat hurvittelevat asuntomme ohi joka aamu kello 6.10. Täsmälleen. Meteli on hurja, sillä viereisellä tontilla asustaa 4 koiraa, jotka haukkuen tervehtivät ohiajavia. Koiraparoilla on vain muutama hetki aikaa vaihtaa kuulumisia ja kerrottavaa olisi paljon. Niinpä haukunta jatkuu epätoivoisena jonkun aikaa…Unen saanti tämän jälkeen onkin haasteellista.

Maanantaina kotikatuamme pitkin viiletti mehiläisauto. Pickupin lavalle oli lastattu puisia laatikoita, jotka olivat mehiläisten apartomentoksia. Niissä oli kuitenkin oltava joku vika, sillä valtaisa pörriäisvana jäi auton jälkeen ja sieltä ne levisivät ympärillä olevaan luontoon. Vai oliko se ehkä matkan perimmäinen tarkoitus? Levinneisyyden varmistaminen?

Kilpikonnia näkyy aika - ajoin kalastajien veneessä bonuksina kalojen lisäksi. Liekö saalistaminen laitonta tähän aikaan vuodesta, mutta säälittävä näky, kun iso kilpikonna on kilvellään maassa ja huitoo hädissään pääsemättä kääntymään.
Pian kilpi on kiillotettuna ja myytävänä kadunvarressa, matkamuistoksi turisteille, kuinkas muutenkaan.




Öisin asuntomme toimii Grenada Air Forcen (GAF) laskeutumiskenttänä. Lennonjohdolla on kiirettä, sillä trafiikki on melkoinen. Sulassa sovussa lupia myönnetään moskiitoille ja sandfly – merkkisille perhanan enkeleille. Äänettömyys on GAF salaisuus, sillä kohteeseen päästään hyökkäämään huomaamattomasti. Mutta jäljet ovat tuhoisat.
Päivisin GAF pitää tukikohtaa ojissa ja märässä maassa. Armeijan lukumäärä kasvaa kokoajan.
Seuraamme huolestuneena sodan etenemistä.

Mutta kukko – tuo saa meidät mietteliääksi. Aina aamuisin neljän aikaan alkaa kiekuminen. Ja jatkuu aina auringon nousuun. Joskus joku erehtyy rääkymään vielä ennen yhdeksää,
rikkoen meidän teoriat, että kukoilla olisi laulavaa työaikaa vain kolme tuntia vuorokaudessa.
Miten sitten Suomen Lapinkukot? Hoilottavatko ne talvella kolme tuntia ja kesällä pitävät vapaata auringon ollessa ylhäällä kokoajan? Onko niillä erilainen työsopimus kuin Karibian kukoilla?

Liskoja täällä on joka puolella, jopa kuivausrummussa. Mutta ne ovat GAF yksi vihollinen ja niinpä nautimmekin joka kerta liskon nähtyämme – aina on muutama moskiitto vaaravyöhykkeessä.

Kilipukkeja on sidottu joka oksalle ja kaiteisiin. Vettä näkyy harvoin lähettyvillä, saati sitten varjoa auringolta. Lehmiä on vähemmän, mutta samanlaisessa alle 2 metrin narussa nekin pyörivät päivänsä. Hevosia on näkynyt vain yliopiston eläinlääkäriasemalla, leikö koekaniineina?
Heinä oli hienon näköistä ja kysyinkin hoitajilta, saadaanko saarelta tosiaan noin hienoja paaleja. No ei tietenkään, sillä nehän tuodaan Amerikasta. Ja kovaan hintaan.

Koiria on joka tontilla ja kadunkulmassa, joista suurin osa on laihoja ja aliravittuja. Tärkein syy koiran hankintaan on talon vartiointi. Täällä ne tekevät vain töitä eivätkä seurustele isäntäväen kanssa.

Apinoitakin on, ainakin turisteille suositussa kohteessa kuten Lake Grand Etang. Banaani kainaloon ja rumpumusiikki soimaan – varmuudella saa apinat ruokapaussille kameran eteen.

Melkoisen värikäs eläinmaailma vai mitä?
Rapu iltapuuhissa


   

Kissa roskapöntössä

Ei kommentteja: