Translate

maanantai 7. tammikuuta 2013

Elämää Dominicalla – näppäimistön takana Hannes


 Dominica on varsin huonosti tunnettu saari Karibialla – jos menet torilla kysymään, että näytäpä minulle kartalta Dominica, niin varmasti yhdeksän kymmenestä osoittaisi sormella Dominikaanista tasavaltaa, joka on pohjoisemmassa Haitin rajanaapuri. Commonwealth of Dominica eli suomeksi Dominican Kansanyhteisö on n. 50 kilometrin pituinen erittäin vuoristoinen saari Länsi-Intian saarijanan keskellä. Saaren korkeuserojen suuruutta kuvastaa hyvin lentokentän pieni koko, sillä suurempaa kiitorataa ei tälle saarelle pysty rakentamaan, joten pienehkö potkurikone on ainut tapa lentää saarelle. Ehkä juuri tästä syystä saari on tähänkin päivään asti säilynyt massamaiselta turismilta, ja tänne eksyvät kaikista seikkailunhaluisimmat ja hulluimmat länsimaalaiset.

Saaren kulkuyhteydet ovat erittäin kiemuraisia ja ylä- ja alamäkien siivittämiä. Yksi suomalainen ratissa tekisi pahaa tuhoa tässä liikenteessä, sillä tiet ovat kapeita ja nopeudet luonnollisesti melko suuria. Rattihan on tietysti oikealla.

Ihmiset täällä ovat erittäin mukavia ja toivottavat valkoihoiset vierailijat erittäin lämpimästi tervetulleiksi. ”Welcome to the nature island” on melko useaan otteeseen kuultu sananparsi, toisaalta eivätpähän ainakaan valehtele tuota hokiessaan, sillä luonto täällä on pysynyt melko koskemattomana.  Sen lisäksi, että ihmiset ovat mukavia ja aidosti kiinnostuneita, ovat he myös erittäin rentoja ja huolettomia, kuten kulttuuriin kuuluu. On siis aivan normaalia nähdä 60-vuotias mies jammailemassa ja laulamassa ypöyksin kadulla takapotkumusiikin tahdissa. Suomessa vastaava ilmestys kerättäisiin suorinta tietä holhoukseen tutkittavaksi.

Alkolaisen silmin Dominica on veikeä paikka. Alkoholilakeja ei ilmeisesti ole koskaan säädetty, koska oikeastaan mistä tahansa voi ostaa mitä vain. Hienompien juomien saaminen on kiven alla, mutta perustuotteet, kuten olut ja rommi ovat hyvin saatavissa. Kolmen vartin pullo rommia lohkeaa 15 East Caribbean Dollarin hinnalla, eli 4,5 eurolla. Paikallinen olutylpeys, Kubuli, maksaa baareissa alta kaksi euroa, joten janon sammuttaminen on toisinaan liiankin vaivatonta. Edullisen hinnan lisäksi Kubuli on myös melko hyvä ja raikas olut. Aika näyttää, jos saisimmekin hankittua yhden kontillisen Kubulia Suomeen! Viiniä tilatessa kannattaa olla tarkkana ravintoloissa – naapuri sai punaviinin jäillä ja seuraavassa ravintolassa tarjoilija pahoitteli, että heillä on vain lämmintä punaviiniä.
Kaiken kaikkiaan Dominica on upea ja koskematon saari, missä näkemistä ja kokemista riittää useiksi viikoiksi. Jos haluat länsimaista luksusta, mene Barbadokselle, mutta jos haluat kokea jotain aidompaa, käännä kurssi kohti Dominicaa.

5 kommenttia:

Nalle kirjoitti...

Mulle pari-kolme laatikollista kontista, kiitos!

Nalle kirjoitti...

Mulle pari-kolme laatikollista kontista, kiitos!

Hentti kirjoitti...

No hyvä, ensimmäinen varaus tehty!!!!

Dave kirjoitti...

Never, ever forget my thurst!!!

Arja ja Hentti kirjoitti...

Kaikki janoiset ystävät ja Dave, odottakaa, pian Kubulia Suomessa