Liikenteessä

Astuimme Grenvilleen menevään ”bussiin” eli Hiaceen. Takapenkillä oli valmiiksi neljä matkustajaa ja pian meidän penkkirivi täyttyi myös neljällä, samoin loputkin istuimet saatiin myytyä. Ja jopa vielä niiden väliin asennettavat pikku pehmustepalat. Meitä oli kuskin lisäksi 20 matkustajaa, joista kolme oli lapsia. Tämä matkustajamäärä taisi olla meidän näkemämme ennätys.
Nyssyköitä ja kasseja survottiin penkkien alle ja matka sai alkaa.

Auton pohja viisti maata töyssyjen kohdalla ja ylämäessä kone huusi täysillä. Alamäkiä mennä viuhotettiin vauhdilla ja kurveja ennen töötät soivat niin menevillä kuin tulevilla autoilla. Välillä vastaa tuli rekka, ja silloin jarrupedaali lyötiin täysillä pohjaan, sillä kurviin ei mahdu sen lisäksi muita menijöitä, ei edes jalankulkijoita. Joskua  rekalla saattaa olla edessä ajamassa henkilöauto, josta kuski työntää punaista lippua ikkunasta ulos vimmatusti heilutellen. Käyhän se näinkin oranssin vilkkuvalon homma.

Ohi vilahtelivat betoniset ja puiset talot. Keskustan isot talot vaihtuivat pikku mökkeihin ja marketit muuttuivat kioskeiksi. Moni oli pessyt pyykkejään ja niitä kuivatettiin pensaiden päällä, peltikaton päällä taikka isomman talon omistavat saivat ne talon alla olevaan avonaiseen, korkeaan tilaan sateensuojaan.

 

Tien vierustoilla oli sadeojan reunoja maalattu Grenadan väreillä – eli punavihreäkeltaisiksi.
Samoilla väreillä oli maalattu sähköpylväitä niin korkealle, kuin oli yletetty, tai maalia riittänyt.
Ja jopa metallisia suojakaiteitakin oli maalattu Grenadan väreillä. Miltäs mahtaisi näyttä Turku – Helsinki moottoritien metallikaiteet sinivalkoisiksi maalattuina?

Jopa kivetkin on maalattu Grenadan väreillä

Välillä kuului kova kopautus peltiin ja kuski veti lossit pohjaan. Paikallinen tapa ilmoittaa poisjäännistä on tuo koputus. Koputtanut matkustaja puikkelehti ulos ja jos hän sattui istumaan takimmaisena, oli kaikkien tultava ensin ulos, jotta sieltä pääsi ulos.

Lapset nukkuivat tyytyväisinä, vaikka välillä ajettiin vain kahdella pyörällä. 

Vastaan tulee avolava-autoja, joissa matkustajat istuvat tai seisovat lavalla - joko hiukset hulmuten tai lippalakkiaan pidellen. Hyppäävät sitten tutuntuntuisesti vauhdissa pois.

Vauhdissa

Moottoripyörän kuski ajaa kraka kaulassa ja usein ilman kypärää. Tai yliopistoon matkalla oleva viuhottaa skootterilla minihame korvissa.

Varoitus koululaisista

Kapeat tiet

CD - ja DVD levyjen myynti

Saavuimme Grenvilleen vajaan tunnin ajomatkan jälkeen ja olimme maksaneet lystistä 3 e per nenä.

Juttelimme myöhemmin paikallisen kaverin kanssa ja saimme selville, että onnettomuuksia vastaan on vakuutettuna  yleensä auto, mutta eivät ihmiset. Vakuutus maksaa vuodessa noin 100 -150 e.
Ajokortin hinta on suunnilleen 70 e ja muodostuu ajotunneista, kokeesta ja paperitöistä.

Kolareja sattuu ja ekologisesta ajamisesta ei ole heille kukaan kertonut…