Translate

keskiviikko 3. lokakuuta 2012

SÄILYKEPURKILLA SE SITTEN KUOLI



Matka Hyvinkää – Grenada ovelta ovelle kesti 31 ja puoli tuntia. Kuljetuksesta huolehtivat Sorvari & British Airways ja paikallinen taksi. Lontoossa saimme nukkua ruhtinaalliset 7 tuntia ja sunnuntai-iltapäivällä olimmekin taas tutuissa kiemurateitten ja iloisten käsienheilutusten seassa.

Näkymä lentokoneen ikkunasta jossain Atlantin yllä


Jännitys oli suuri, kun avasimme veneen luukut – onko tuuletin toiminut, onko hometta ja onko kutsumattomia vieraita asettunut asukeiksi? Tuuletin pörräsi kivasti toivottaen tervetulleeksi lähes homeettomaan veneeseen. Myslipurkki oli sisältä homeessa ja muutamat metalliset astiat olivat saaneet himmeän homepeitteen ja siinä kaikki.

Mannaryyniäkin pienempiä käveleviä otuksia oli asettautunut jälkiruokajauheisiin ja näkkileipä paketteihin, vaikka ne olivat muovirasioissa. Muurahaiset taas olivat marssineet vedenpoistoputkia pitkin juhlimaan istuinkaukaloon, olipa muutama eksynyt sisälle. Liekö pieni sammakko ohjattu omaan sviittiin takahyttiin, sillä sinne se oli muumioitunut. Mysteeriksi jää, miten se oli yleensä ottaen veneeseen päässyt? 

Siivoilin kaikkia ruoka- ja astia kaappeja vähän joulusiivousmalliin, perusteellisesti ja tutkien lisäasukkaitten mahdollisuuksia. Bingo löytyikin sitten säilykepurkkiosastolta. Suuri torakka yritti kipitellä karkuun, mutta olin sitä nopeampi ja sain mojautettua sitä corned beef purkilla. Neljännellä lyönnillä se nujertui – liekö sukua hirvikärpäsille, kun ei kolmesta ollut moksiskaan?

Eihän torakka nyt vaarallinen otus ole, muttei kuulu minun suosikkeihin lemmikkiosastolla. Meillä oli torakkabaareja kuusi kappaletta ja muutama ”teippimatto”, vaan ei ollut yhtään torakkaa teipissä kiinni. Toivoa sopii, että se olisi hiipinyt yksikseen juuri avatuista viemäriputkista. Suljimme lähtiessä kaikki läpiviennit, paitsi ne kannelta alas menevät..

Koska tulopäivä oli sunnuntai, kaupat olivat tietysti kiinni eivätkä bussit kulkeneet. Illalliseksi ja aamiaiseksi olikin sitten tarjolla vain vettä ja säilykepurkin antimia. Uni tuli jo kahdeksan aikaan illalla ja heräsimme kuin ” turistit” konsanaan kello neljä! Taas on tottuminen uuteen aikaan, joka laahaa 7 tuntia jäljessä teidän kelloja.


Ja lopuksi sää: sadetta tullut yöllä pariin otteeseen, salamoiden ja ukkosen jyrinän kanssa. Päivisin sataa tuon tuosta. Päivälämpötila kohonnut parhaimmillaan 43 asteeseen.  Sisällä siivotessa siihen voi lisätä 20 astetta, siltä se ainakin tuntuu. Hentti ei ole vielä polttanut nenää, mutta läheltä pitää. Täällä sisällä ei onneksi rusketu, ainoastaan paistuu.

2 kommenttia:

Peggy kirjoitti...

Kiva että pääsitte perille ehjin nahoin.
Kääk 43 astetta! Ei ihme että kaiken maailman itikat ja torakat hakeutuvat yläilmoihin, Serenaan.
Kaikkea hyvää ja "hunajaista" oloa sinne.
ISO hali ja sateiset terveiset.
Roligt att ni kom helskinnade fram. Men 43 grader, inte undra på att alla möjliga kryp har hittat sig ett nytt hem på Serena.
Ha det så bra, STOR kram och regniga hälsningar.

Arja kirjoitti...

No niin, arki alkoi sitten ja kuumuus jysähti kasvoihin vai pitäisikö anoa kainaloihin....Stort KRA sinne sateeseen, kyllä se kuulostaa ihan mukavalta!!!