Siinäpä meni taas kolmetuntinen, että humpsahti.Minusta tuntuu pikkuhiljaa, että alan vähän päästä jyvälle.Kolmenkymmenen vuoden saksien heiluttelun jälkeen totutella käyttämään näppäimistöä ei alkuun tuntenut lainkaan mukavalta ajatukselta, mutta nyt jopa tiedän näppäinten merkitykset ja logiikka alkaa hahmottua.On niin monta asiaa, mitä täytyy ottaa huomioon opetuksessa.Tarkoituksenani on kirjoittaa kokemuksia ja liittää kuvia maailmalta,jotta sinäkin pystyisit olemaa matkalla mukana.Mutta kirjoitus blogiin ei aina ole mahdollista nettiyhteyden puuttuessa ja virrankäytttö on aina rajallista purjeveneessä,joten on osattava siirtää,liittää ja myöskin lähettää kuvia ja tekstejä missä ikinä pystynkin siihen. Kuvakoot on oltava järkeviä ja kuvien pitäisi olla jollakin tavalla kiinnostavia. Ainut asia, mikä on varmaa, on että matkalla aikaa tulee olemaan.
Kevään ajalle on suunniteltu veneen maalausta, läpivientien tiivistystä, veneen sisällä täytyy järjestää järkeviä säilytysratkaisuja, aggrekaatin ja watermakerin asennusta, verhoilua....Lista lienee pitkä.
Ensiavun kakkoskurssi suoritettava oman edun vuoksi, haavojen ompelukin voi olla tarpeen, sillä aina ei ole apua saatavilla avomerellä. Rokotuksissa vielä muutama on ottamatta, matkalle mukaan otettavat lääkkeet käytävä läpi jonkun asiantuntevan kanssa ja kaikista olisi suotavaa olla reseptit mukana, etteivät tulleissa erehdy luulemaan huumeiksi.
Ranskan kieltä olisi kaivettava esiin muistin syvimmistä lokeroista ja ei se englantikaan tule vielä uniin.
Mutta kaikki on kuitenkin mieluisaa, koska oikea jalka on jo menossa merelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti