Ihmisen mieli on kummallinen - pari vuotta maailmalla vietetty aika siirtyi onnettomuudessa aivojen taka-alalle. Jos aivoja voisi verrata tietokoneen muistiin, luulen että muistot siirtyivät jonnekkin ulkoiselle kovalevylle tilanahtauden takia. Muistot ovat tallessa siellä jossain ja ne on otettava erikseen esille, jos niitä mielii muistella.
Arkipäivään putkahtavia muistoja tulee sähköpostin kautta, sillä purjehdusystäviltä saatu sähköposti muistuttaa, että olemme todella olleet maailmalla.
Kutsuja eripuolelle maailmaa on mukava saada ja kukapa tietää vaikka joku päivä matkaisimme heitä tapaamaan - tosin lentäen.
Tällä hetkellä vesille meneminen ei ole himohommaa ja uiminenkin on ollut henkisen taistelun voittamista.
Ihmiset täällä Suomessa ovat olleet tosi auttavaisia. Olemme saaneet ensihätään puhelinta, tietokonetta, vaatetta jopa kitaraa arkea auttamaan. Iso kiitos siitä!
Alamme sopeutua pikkuhiljaa kaupunkielämään. Ilmasto ja ruokavalion muuttuminen on tuonut molemmille kummallisia oireita vatsaan ja niveliin. Olisimmeko voineet syödä puhtaampaa ruokaa Karibialla, olisiko reilulla tuoreen inkiväärin käytöllä näin suuri merkitys?
Kroppa on aamuisin jäykkä ja niveliä särkee ja se Karibian notkeus on tipotiessään.
Suurin ero katukuvassa verrattuna Karibiaan on ihmisten tyytymättömyys. Vaikka täällä ihmisillä on kaikkea ja varmasti liikaakin, voisin melkein vannoa, että yhdeksän kymmenestä haaveilee jostakin tavarasta, jos sellaista katugalluppia pidettäisiin.
Surullista, mutta totta. Pyristelen kovasti, että pysyisin tuossa vähemmistöryhmässä.
Tänään olemme olleet auttamassa kaverin latobileiden järjestelyissä ja illalla on odotettavissa Suomalaista Tangoa Bluesin tahdissa a´la Marzi Nyman.
Ilma ei meitä hemmottele, mutta eiköhän illasta tule hauska.
8 kommenttia:
Thanks to Google translate we finally can read your blog, however it has some strange words combinations.... We are far from Finland, but you are close in our minds. Big hug, Jacques and Annet, sy Panache, currently in Holland
Olisi mukava kuulla kuinka vakuutusyhtiö on suhtautunut asiaan ja kokemuksen jakamisella voisi olla ihan käytännön merkitystä monille muille purjehtijoille. Tai pidempää reissua suunnitteleville.
Vakuutusyhtiön nimeä ei tietenkään tarvisisi kertoa, jos ei halua, mutta ei siitä tietysti haittaakaan olisi.
Hi Annet and Jacques there in Holland! Hope you got the main idea of the story with translater.....
Joo, kyllä mielellään kirjoitan vakuutusyhtiön suhtautumisesta ja toiminnasta ihan oman tarinan.Tarinasta tulee pitkä ja mielenkiintoinen. Tässä vaiheessa asia on vielä hieman epäselvä ja odottelemme lopputulosta.Mutta varmuudella veneilijät saavat hieman miettimistä omaisuutensa vakuuttamisesta.
Hienoa, jäädään odottelemaan lopputulosta.
Tuo edellinen siis tietysti siihen vakuutusasiaan.
Hieno asia kun vielä jaksatte kirjoitella ja kertoa tunteistanne onnettomuuden jälkeen.
On tietysti helppo olla jälkiviisas, mutta olisitko näin jälkeenpäin ajateltuna tehneet jotain toisin. Olisi kiva kuulla vaikka opetuksena muille samaan tilanteeseen joutuvalta.
Kirjoittelen vielä jatkoa, veneestä ja vakuutuksista ja ehkä tulevasta. Mukavaa, kun jaksatte seurata, vaikka blogin aihe onkin muuttunut...
Joku kyseli, olisiko tehty toisin? Tarkoitatko onnettomuuden suhteen vaiko koko 2 vuoden matkan suhteen vaoko ns, onnettomuusmatkan suhteen? Tarkennatko vähän, niin osaan kertoa enemmän.
Lähetä kommentti