SERENA REALITY ELI KUINKA VAKUUTUSASIA MENI

Tarina on pitkä. Mutta toivon, että siitä on hyötyä jollekkin vastaavanlaista matkaa tahi vakuutusta suunnittelevalle.
Tai se on vain kertomus huonosta tuurista. Jonkun mielestä tyhmyydestä. Päätä itse.

Palaan ajassa kolmisen vuotta taaksepäin. Aikaan, jolloin olimme Lähivakuutuksen  asiakkaita.  Olimme kuulleet, että Pohjolalla on olemassa venevakuutus, joka on voimassa myös ulkomailla. Olisihan se helpompaa hoitaa asioita omalla äidinkielellä, jos vahinko sattuisi. Kuinka väärässä olimmekaan… Vahinko ei ollutkaan  JOS ja asioiden hoitaminen heti vahingon satuttua ei ollut HELPPOA.

Kun silloista elämää miettii näin jälkeenpäin, niin oli se melkoista myllerrystä. Kodin myynti, veneen varustus pitkälle matkalle ja normaalista elämästä luopumista kaikkine turhine tavaroineen ja laskuineen oli aikamoinen operaatio. Odotettavissahan oli hyppy tuntemattomaan, joten kaikki tuo luopuminen oli kuitenkin mieluisaa. Mutta lyhyessä ajassa piti tehdä monta asiaa ja useimmat vielä ensimmäistä kertaa elämässä.

Olimme tottuneet hoitamaan asioita kasvotusten tai ainakin puhelimessa, sähköpostin käyttäminen oli meillä tuolloin olematonta. Niinpä asioimme Pohjolan konttorissa kasvotusten asiamiehen (naisen) kanssa. Oi, jos olisimme hoitaneet suurimman osan vakuutusasioista sähköpostitse, kuinka helppoa meillä nyt olisikaan…

Voisin melkein vannoa, ettei Pohjolan asiamies ollut koskaan aikaisemmin myynyt venevakuutusta, jossa on laajennettu osuus Eurooppaan ja laajennettu osuus Karibialle. Harmillista, että meillekin se oli ensimmäinen kerta. Sillä jos nyt ostaisin tuon kyseisen vakuutuksen, olisin aika paljon tietävämpi kuin tuo silloinen asiamies.

Halusimme vakuuttaa veneen ja muun omaisuutemme. Kerroimme virkailijalle, että tulemme asumaan veneessä useamman vuoden ajan. Halusimme myös ostaa matkavakuutuksen, mutta sellaista ei kuulemma ole olemassa, kun matkan kesto yhtäjaksoisesti on yli kolme kuukautta. Onnettomuuden jälkeen saimme kuulla, että olisihan sellainen ollut laajennettuna. Harmi, sillä Portugalissa onnettomuuden jälkeen vietetty aika oli kallista aikaa – oli ostettava kaikki hammasharjoista vaatteisiin saakka, tupsahdimmehan sinne märissä veneilyvaatteissa taskut tyhjinä.

Harva tulee muuten ajatelleeksi, että pitkän matkan veneessä oleva irtaimisto on niinkin arvokas kuin 30 000 – 50 000 euroa. Mukanasi kun on useampi läppäri, kamerat, purjehdusvaatteet, sukellusvempaimet, kirjat, vaatteet, kengät, astiat, liinavaatteet… lista on melko loputon. Väitän, että jos vakuutusasiamiehellä olisi kokemusta pitkänmatkan vakuutuksista, olisi hän myynyt vakuutuksen tulevan ”kotimme” irtaimistolle. Hänen suurin intressi oli, mitä vakuutettavaa omaisuutta meille jää tänne Suomeen… Kaikkein arvokkain omaisuus oli kuitenkin lähdössä pois Suomesta…

Vene tuli vakuutettua ja vakuutusmaksu lisättiin samaan kasaan asuntomme, lapsille jätettävän auton, peräkärryn ym Suomeen jäävien omaisuuksien yhteiseen summaan. Vakuutusmaksut hoidettiin suoraveloituksella ja Osuuspankin bonuksia käytettiin laskujen maksuun. Hyvä. Vakuutusasiat olivat siis hyvässä hoidossa. Vakuutuskaudeksi tuli normaali vuosi ja vakuutuskausi päättyi 23.5. Tuo päivämäärä olikin jatkossa melko tärkeä.

Suoraveloitus toimi hyvin, ainoastaan puhelinliittymän kanssa oli ongelmia. Muuten maksut hoituivat eikä nettipankkiin halunnut mennä ravintoloiden netissä taikka nettikahviloissa. Ja mitä sitä olisi vertaillut, sillä paperilaskuthan tulivat kotiosoitteeseen.

 Olimme kolme kertaa yhteydessä vakuutusyhtiöön lähtömme jälkeen. Ensimmäisellä kerralla (syksy 2011) ihmettelin jollan kiinnitystä veneessä - onko siitä olemassa tarkempaa sääntöä, jos se katoaa tai irtoaa. Samalla kyselin helposti irti ruuvattavan plotterin oikeaa säilytyspaikkaa. Jollalle riitti hyvä kiinnitys veneessä ja plotteri olisi turvallisempaa pitää sisällä lukkojen takana, kun sitä ei käytetä. Näin teimme.
Seuraavaksi (syksy 2012) soitin poikani huomaamasta pykälästä vakuutuspapereissa, jossa ilmoitettiin ”talvikautena sattuneissa vahingoissa omavastuun olevan normaalia suurempi. ”????? Karibialla? Kummasteluuni  en muista saaneeni muuta selostusta kuin että siitä ei tarvitse välittää. (näin jälkeenpäin ymmärsin, ettei meillä tuolloin ollut enää vene vakuutettuna Karibialla vaan Suomessa).
Kolmannen kerran Hentti kävi lopettamassa autovakuutuksen ja ilmoitti silloin, että olemme edelleen Karibialla ja ilmoitamme, kun tulemme Eurooppaan.

Pohjolan venevakuutus on rakennettu seuraavasti - kotimaassa vakuutusmaksu on normaali, Euroopassa se muuttuu kaksinkertaiseksi ja Karibian alueella kolminkertaiseksi.
Erikoinen vakuutus, sillä laajennettu vakuutus on tehty määräaikaiseksi normaalin vene vakuutuksen sisälle. Siellä on näin jälkeenpäin ymmärrettynä päivän tarkkuudella Euroopan aluevesillä päättyvä vakuutus, samoin Karibialla. Tuo meille vakuutuksen myynyt asiamies olikin lähettänyt sähköpostissa ilmoituksen, että tietokonejärjestelmän vuoksi hän joutui laittamaan aluevesille tietyt päättymispäivämäärät ja jossa kerrottiin selkokielellä, että ” meidän tulee itse huolehtia pitämällä vakuutusalueet ajan tasalla. ”
Harmi, että tuo sähköposti oli mennyt väärään osoitteeseen, Hanhilahdelle, eikä Hankalahdelle, niin kuin meidän sukunimi sattuu olemaan.

Onnettomuuden satuttua oli äärimmäisen vaikea saada puhelimitse yhteyttä Pohjolaan Portugalista. Vihdoin saimme englanninkielisestä numerosta vastauksen ja tuhat lupausta, jossa luvattiin ottaa yhteyttä. Ei otettu. Sain lopulta yhteyden Pohjolalla työskentelevään veneilijätuttuun, jonka olimme tavanneet Karibialla. Hän ymmärsi hätämme ja laittoi asiaa eteenpäin.

Asiat rullasivat hitaasti eteenpäin ja vasta kahden arvokkaan vuorokauden jälkeen vakuutusyhtiö ilmoitti maksavansa maksimissaan 15 000 euroa veneen etsinnöistä, loput saisimme maksaa omasta pussista. Hämmästelimme hitautta, jolla asiaan suhtauduttiin, sillä Epirbin ohjeissa laitteen luvataan lähettävän koordinaatteja 48 tunnin ajan. Mikä oli jo tuossa vaiheessa kulunut. Ja hinaaja oli ilmoittanut päivätaksakseen 6 500 euroa ja mitään takuita tai aikarajaa ei etsinnöille voitu antaa. Joten olisimme pelanneet venäläistä rulettia, jos olisimme maksaneet vaikka 10 päivän etsinnöistä tuon 15 000 ylittävän osuuden. Veneen löytäminen niissä olosuhteissa olisi ollut vaikeaa, mahdotonta monen mielestä. Vene jäi merelle eikä kukaan tiennyt sen kunnosta – oliko myrsky runnellut sitä miten pahasti.

Vakuutustamme selvitettiin Pohjolassa ja tulos oli ettei meillä ollut vakuutusta sitten 23.5 2012.
Meillä, joilla on ollut aina kaikki vakuutettuna!
Laajennettu vakuutus oli tehty päättymään 23.5. 2012. Päivämäärä, johon emme olleet reagoineet, sillä se sattui olemaan sama päivä kuin vakuutuskauden viimeinen päivämäärä.
Olimme siinä uskossa, että laajennettu vakuutus jatkuu, ellemme sano sitä irti.
Mitään ilmoitusta vakuutuksen päättymisestä ei tullut, saati kyselyä halutaanko sitä jatkaa. Lehtimyyjille ei käy sellaista vahinkoa saati sähkönmyyjille. Kaukana ovat ne ajat, jolloin vakuutusvirkailija huolehti asiakkaansa vakuutusten ajan tasalla olemista Pohjolassa.
Hassuinta kaikessa, veneemme on ollut vakuutettuna 24.5. 2012 lähtien Suomessa ja olemme maksaneet (suoraveloituksella) vakuutusmaksut yhtenä summana kahden vuoden ajan. Miten käytännössä vene voisi siirtyä alle vuorokaudessa Karibialta Suomen aluevesille? Miten ylipäätään tällainen vakuutus on voitu rakentaa?

Asianajajan mielestä olemme hävinneet jo niin paljon, että oikeudenkäynti Pohjola vastaan on riskipeliä. Niinpä luovumme koko jutusta. Saammepahan nukkua yömme rauhassa.

MUTTA MITÄ MENETIMME, SIITÄ ETTÄ EMME HUOMANNEET VAKUUTUSKIRJOISSA TUOTA PÄIVÄMÄÄRÄÄ?

TAI ETTÄ ASIAMIES EI OLLUT AJANTASLLA MYYNTIHETKELLÄ?

Veneestä 45 000 e
Portugalissa viikon hotelli, vaatteet, kengät etc ja lennot. Muutama tuhat euroa.
Grenadan kulut (lennot, asuminen, veneen arviot, asianajaja, työkalut,  lähetyskulut…) 8500 euroa
Varastetut tavarat  10 000 – 20 000 euroa

ELI YHTEENSÄ NOIN 70 000 EUROA

Veneemme on nyt myytävänä . Otimme siitä kaiken mahdollisen irti, kuten moottorin ja mittarit, astiat. Veneelle annoimme hinnaksi 2000 euroa, eikä sille näytä löytyvän ostajaa. Teimme Rannikkovartioston mukavan miehen kanssa diilin, että hän yrittää myydä sitä. Ellei hän onnistu siinä, vene on hänen 1.7. alkaen. Emme halua ottaa vastuuta, jos hurrikaani heittää Serenan lähiravintolan katolle ja meille tulee siitä lasku.

Saamme pian tavaralähetyksemme Karibialta. Sieltä tuleva lasti kompensoi muutamalla tuhannella tuota menetettyä 70 000 euroa.

MITÄ SAIMME?

Pohjolalta 43 000 euroa, ”hyvän tahdon eleenä”, puolet veneen arvosta, ja josta on vähenetty omavastuuosuus.

MITÄ OPIMME?

Vakuutusyhtiön kanssa kannattaa käyttää vain ja ainoastaan sähköpostia vakuutusta otatettaessa.
Varmista, että virkailija, tietää mitä myy.
Lue ja luetuta viidellä kaverilla vakuutuskirjat. Meitäkin oli useampi lukemassa, mutta vasta lakimies löysi tuon päivämäärien yhteensattuman tahi väärinymmärryksen.