Älkää pelästykö vaikka seuraavaksi siirrytään uskon aiheeseen.Kävi näet niin, että tätini kävi kylässä miehensä kanssa.Oli Marjatta sitten pitkään miettinyt mitä voisi mukaan matkalle antaa- ei voisi olla suurta kokonsa puolesta, mutta suuria suojeluja matkalle tarvitaisiin, vaikkei kukaan meistä lukeudukkaan superortodokseiksi.Isäni sukuhan on karjalasta ja isovanhempani olivat aikoinaan eläessään kovin uskonnollisia.Niinpä tätini oli ostanut, ikäänkuin mamman ajatuksin, tosi kauniin pienen ikonin ja tuohuksia (kynttilöitä) ja kauniita kirkkoveisuja, joita mamma aikoinaan kirkkokuorossa lauleli.Voisi siinä matkalla muistella isovanhempia ja muita sukulaisia levyä kuunnellen.
Aika pieneen voi maalata ikonin vai mitä?
Translate
sunnuntai 29. toukokuuta 2011
Myrkyllisiä ajatuksia pohjan alla
Kuten aiemmin olen maininnut oleskelevani paljon veneen alla, ajattelin kertoa siitä hieman enemmän.
Ehkä enemmänkin miksi viihdyin siellä viimeisen viikon ajan...
Ne lukijat, jotka tietävät enemmän kuin minä, voivat hiljaa hihitellä tiedoillaan tahi rohkeasti kommentoida, jos puhun läpiä päähän.
Veneen pohjamaalauksellahan on ainakin kaksi merkitystä: suojata lasikuitua veden rasitukselta sekä estää simpukoiden ym elävien tarttumista veneen pohjalle, nehän hidastavat veneen kulkua kuten telaketjut auton renkaissa.
Pohjamaalauksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: primer- käsittelyyn ja myrkkymaalaukseen.
Primer suojaa vedeltä ja estää lasikuituruton syntyä ja olisi hyvä uusia primer-käsittely n. 5 vuoden välein.Ja HUOLELLISEN vanhan primerin poiston jälkeen tulisi maalata n.2-4 kerrosta uutta pintaaa.
Tämän jälkeen myrkytetään pohja.Telakalta sain neuvoksi maalata 2 kerrosta sinistä, jonka jälkeen kolme kerrosta punaista, tietääpähän aina pohjaan katsoessaan , kuinka monta kerrosta on jäljellä, ennenkuin primer tulee esille.
Myrkkymaalit ovat niitä paljon keskusteltuja maaleja, jotka sisälsivät aikoinaan paljon kuparia.
Nykyisin EU-n määräyksistä johtuen miedontuneet,jopa niin paljon, etteivät enää pidä pohjaa puhtaana kotimaassa, saati sitten isommilla vesillä
Joten kysymys kuuluukin? Kumpi on ekologisempaa: Maalata harvoin ja kovemmilla aineilla vai usein ja miedoilla? Joka kerta maalin vaihdon yhteydessä kertyy n. muovikassillinen myrkkymaalia hiutaleina.Siitä osan saa jokainen remonttireiska iholle ja hengitystiehyisiin, vaikka suojaisi itsensä kuin hyvin
Ehkä enemmänkin miksi viihdyin siellä viimeisen viikon ajan...
Ne lukijat, jotka tietävät enemmän kuin minä, voivat hiljaa hihitellä tiedoillaan tahi rohkeasti kommentoida, jos puhun läpiä päähän.
Veneen pohjamaalauksellahan on ainakin kaksi merkitystä: suojata lasikuitua veden rasitukselta sekä estää simpukoiden ym elävien tarttumista veneen pohjalle, nehän hidastavat veneen kulkua kuten telaketjut auton renkaissa.
Pohjamaalauksen voi jakaa karkeasti kahteen osaan: primer- käsittelyyn ja myrkkymaalaukseen.
Primer suojaa vedeltä ja estää lasikuituruton syntyä ja olisi hyvä uusia primer-käsittely n. 5 vuoden välein.Ja HUOLELLISEN vanhan primerin poiston jälkeen tulisi maalata n.2-4 kerrosta uutta pintaaa.
Tämän jälkeen myrkytetään pohja.Telakalta sain neuvoksi maalata 2 kerrosta sinistä, jonka jälkeen kolme kerrosta punaista, tietääpähän aina pohjaan katsoessaan , kuinka monta kerrosta on jäljellä, ennenkuin primer tulee esille.
Myrkkymaalit ovat niitä paljon keskusteltuja maaleja, jotka sisälsivät aikoinaan paljon kuparia.
Nykyisin EU-n määräyksistä johtuen miedontuneet,jopa niin paljon, etteivät enää pidä pohjaa puhtaana kotimaassa, saati sitten isommilla vesillä
Voisi luulla Islannissa taas tulivuoren purkautuneen |
Hanskat tiskiin, nyt riitti! |
torstai 26. toukokuuta 2011
Meidän koti on täällä?
Keittiön varuste taso hyvä, mikro ja jääkaappi sekä siistit kalusteet.
Suihku- ja pukuhuone tilava ja valoisa
Hyvinkäältä.
Rauhallinen sijainti ja vain 15 km Paraisten keskustasta.
Meri aivan vieressä.
Täällä on hyvin tilaa olla.
Alue on turvallinen, sillä portista alueelle pääsee vain avaimella.
Ja tarvittaessa Matti puuttuu ylimääräisiin vierailijoihin.
No missä se sitten on se koti?
No sehän on Airistolla -Airiston Kruunu, meidän venesatama!
Täällähän me nykyisin melkein asutaan -tullaan aamulla
ja lähdetään myöhään illalla kotiin, vain kaatuaksemme sänkyyn .
Kyllä uni maistuu, kun on ollut koko päivän ulkona!
Suihku- ja pukuhuone tilava ja valoisa
Käytössämme on kaksi wc:tä.
Naapurit ovat saman henkisiä ja ovat kotoisin ympäri Suomea, osa Tampereelta nääs ja osaHyvinkäältä.
Rauhallinen sijainti ja vain 15 km Paraisten keskustasta.
Meri aivan vieressä.
Täällä on hyvin tilaa olla.
Alue on turvallinen, sillä portista alueelle pääsee vain avaimella.
Ja tarvittaessa Matti puuttuu ylimääräisiin vierailijoihin.
No missä se sitten on se koti?
No sehän on Airistolla -Airiston Kruunu, meidän venesatama!
Täällähän me nykyisin melkein asutaan -tullaan aamulla
ja lähdetään myöhään illalla kotiin, vain kaatuaksemme sänkyyn .
Kyllä uni maistuu, kun on ollut koko päivän ulkona!
sunnuntai 22. toukokuuta 2011
Kieppi Kuopion suuntaan
Kävimme viikonloppuna vanhempieni luona Leppävirralla, joka sijaitsee n.50 km Kuopiosta etelään. Kun ajoaika sinne Paraisilta on yhdellä pysähdyksellä yleensä kuusi tuntia x 2 +yöunet. niin viikonloppuvisiitistä tulee väkisinkin hektinen. Perillä olo aikaan kun on mahdutettava runsasta ruokailua a` la Mimmi (äitini kutsuma -nimi) ja tietenkin isän lämmittämä tunnelmallinen hirsisauna. Loppuaika ihastellaan puutarhaa tahi kasvihuonetta, jossa muuten oli jo yksi tomaatti, aika hyvin niillä leveysasteilla.
Heillä tietenkin on suuri huoli, kun ollaan lähdössä maailman suurille vesille. Heidän mielestä Kallavesi tai Unnukka on riittävän iso vesi ihmiselle, kaikki muu on turhaa. Isän mielikuvat purjehduksesta ovat lähinnä kilpapurjehduksesta, joita me kaikki voimme seurata televisiosta. Selvensin hieman asiaa tarkemmin vertaamalla häntä oman Audinsa kanssa ostosmatkalla Kuopioon Kimi Räikkösen ajotyyliä matkien ja meidän purjehdusta kilpapurjehdukseen – molemmissa tapauksissa ajopeli on väärä ja kuskilla liian vähäinen kokemus lajista. Joten sovittiin, ettei moisia lajeja kannata harrastaa ja lupasimme olla varovaisia matkalla. Taitaahan se olla niin, että autolla ajaminenkin on riskaapeliä puuhaa ja silti sitä harrastetaan päivittäin.
Autosta puheen ollen istun nyt vanhan Audimme (sukumme kelpuuttama malli, kunhan vaan on tarpeeksi vanha) kyydissä ja kirjailen samalla –onhan monta tuntia ylimääräistä aikaa, mitä voi hyödyntää. Hiiren sijaan voisin valita eläinvalikosta kengurun, voisi toimia paremmin, kun tiet talven jälkeen on täynnä töyssyjä ja hiirellä klikkaaminen on melkoista sattumankauppaa.
Auto-ongelma on vielä ratkaisematta – myydäänkö pois vai jos jollakin lapsista olisi halua ottaa moinen kapistus hoiviinsa. Siinä lankeaisivat vakuutusmaksut mukana ja huollotkin tulisi hoitaa. Nuorimmainen on toistaiseksi osoittanut kiinnostusta, tosin laskelmia vuosittaisista kuluista kysellen. Eivätköhän ne haaveet siihen kariudu, varsinkin jos jatkaa syksyllä opintoja. Jäämme seuraamaan tilanetta.
tiistai 17. toukokuuta 2011
olo kuin lakanalla
Päivä meni kuin pultsareilla, enemmän tai vähemmän veneen alla, tosin juomatarjoilu oli huono, vain mustaa kahvia höystettynä puseron hihoista putoavilla sinisillä hiutaleilla.Eroa juuri kampaajan arkeen ei ole, silloinhan höysteenä on huiksenpätkät.Hennot hiukset eivät juuri tunnu kurkussa, mutta karkea harmaa hius tekee kahvin juonnista kiusallista..
Siniset hiutaleet olivat kotoisin veneen pohjasta ja kun siellä koko päivän raapi kyljellään,polvillaan, seisoen, kyykyssä, takakenossa, etukenossa myrkkymaalia skrapalla irti,olo oli kuin lakanalla mankelin jälkeen.Puhtaus oli kyllä toista luokkaa- sinistä maalipölyä oli hengityssuojaimen ja silmälasien ja huivin ulkopuolella niin paljon, että itseäkin naurattu iltapäivällä peiliin katsoessa.
Vaikka yritinkin tehdä työn ohessa kaikkia kevätjuhlaliikkeitä, kyllä täytyy myöntää harras toive illalla-olisinpa kymmenen vuotta nuorempi tai pirun rikas!Sen verran oli kipua kropassa sänkyyn kaatuessa.
lauantai 14. toukokuuta 2011
Hankinta, jota en toivo koskaan tarvitsevani
Auton nokka kohti Helsinkiä ja Lauttasaaren Maritimiä.Varusteluettelo vain kasvaa ,mutta turvallisuus lienee yksi tärkeinpiä asioita.Päivän tärkein hankinta olikin pelastuslautta.Myyjäksi sattui kiva kaveri , Masi nimeltään,auttoi mielellään, vaikka satuttiinkin tulemaan tiskin taakse, juuri kun hänen lounastauko oli alkamaisillaan.Käytiin läpi eri vaihtoehtoja ja loppujen lopuksi päädyimme kuuden hengen malliin, jossa on ns.ramppi lauttaan menemistä varten nailonnaruportaiden sijaan,sillä olosuhteet, jolloin sisälle joutuu menemään (tai pääsee...) ovat yleensä kaikkea muuta kuin aurinkoa ja lempeitä myötätuulia.Uskomatonta muuten, että niin pieneen kasaan voi saada mahtumaan niin paljon tavaraa!Sisällä on mm muonaa, juomaa, airot, ensiapupakkaus, pillli ja tietenkin puukko, millä katkaistaan veneeseen sidottu köysi. Lautta on tällä hetkellä jalkojeni edessä pöydän alla ja pahvilaatikkoineen päivineen noin 80x50x50 kokoinen!!Lautta sitten vaan kiinni veneen kannelle ja tosi tiukan paikan tullen sitten mereen, tosin köysi veneestä lauttaan tulisi muistaa sitoa ensin kiinni ja sitten tulisi yrittää päästä sisälle.Googleta pelastuslautta, niin esim captains shopin sivuilla on video.Näet vähän suuntaa mihin tuli rahat sijoitettua.
Tarttuihan sieltä kaupasta mukaan jotain käsi VHF laitettakin, jonka voi ottaa mukaan lauttaan...
Ja kaappi vessaan
Ja pilssipumppu
Ja pelastusliivit
Ja ....
Tarttuihan sieltä kaupasta mukaan jotain käsi VHF laitettakin, jonka voi ottaa mukaan lauttaan...
Ja kaappi vessaan
Ja pilssipumppu
Ja pelastusliivit
Ja ....
sunnuntai 8. toukokuuta 2011
Itse asiaan
Viikonlopuksi luvattiin lämmintä ja niinpä voimme vihdoin laittaa takaisin veneen kannelta irtirevityt osat. Ilma on ollut niin kylmä, ettei sikaflexiä ole voinut käyttää ja aikakin on mennyt muuttopuuhissa. mutta NYT voimme keskittyä vain veneeeseen!
Veneessä oli kasapäin pusseja ja rasioita, mihin kannelta irroitetut tavarat on laitettu "talteen" Olisipa nuori ja muisti toimisi vielä100 prosenttisesti - kaikki olisi silloin paljon helpompaa.Mutta pikkuhiljaa osat löysivät paikkansa.
Telakalla käy melkoinen vilinä, kun kaikki valmistelevat veneitään valmiiksi vesille.Eilen laskettiin muutama vene ja takaisin ylös tuli yksi vene samantein, olisiko vuotanut jostakin?Sehän on veneen omistajan painajainen, jos sattuu olemaan lasikuituvene ja vuotaa.
Omaa venettä varustellessa on välillä hukassa, ollaanhan lähdössä matkaan, josta ei kokemusta voi olla ennen ensimmäistä kertaa.Kysymyksiä pyörii päässä, eikä vastauksia välttämättä ole.
Montako kaasupulloa tarvitaan ja mihin ne saadaan mahtumaan?
Mihin saadaan extra dieseltankki mahtumaan?
Mikä pressukangas kestää parhaiten aurinkoa ja suolavettä?
Mitä myrkkymaalia?
Suihku?Mihin? Minkälainen?
Lauri ja Ansku s/y Aliisasta ovat auttaneet monissa kysymyksissä, iso kiitos heille.
Veneessä oli kasapäin pusseja ja rasioita, mihin kannelta irroitetut tavarat on laitettu "talteen" Olisipa nuori ja muisti toimisi vielä100 prosenttisesti - kaikki olisi silloin paljon helpompaa.Mutta pikkuhiljaa osat löysivät paikkansa.
Telakalla käy melkoinen vilinä, kun kaikki valmistelevat veneitään valmiiksi vesille.Eilen laskettiin muutama vene ja takaisin ylös tuli yksi vene samantein, olisiko vuotanut jostakin?Sehän on veneen omistajan painajainen, jos sattuu olemaan lasikuituvene ja vuotaa.
Omaa venettä varustellessa on välillä hukassa, ollaanhan lähdössä matkaan, josta ei kokemusta voi olla ennen ensimmäistä kertaa.Kysymyksiä pyörii päässä, eikä vastauksia välttämättä ole.
Montako kaasupulloa tarvitaan ja mihin ne saadaan mahtumaan?
Mihin saadaan extra dieseltankki mahtumaan?
Mikä pressukangas kestää parhaiten aurinkoa ja suolavettä?
Mitä myrkkymaalia?
Suihku?Mihin? Minkälainen?
Lauri ja Ansku s/y Aliisasta ovat auttaneet monissa kysymyksissä, iso kiitos heille.
Pientä järjestystä
Olin jo kärsinyt viikon ajan asunnon kaaoksesta ja päätin tempaista aikaa tavaroiden järjestelylle.
Vihdoin löytyi paikat remontti-, vene-, juhla- kuin tavallisille vaatteille.Purjevene astioita on purettu sitä mukaa kun syödessä tarvitaan, muttei yhtään ylimääräistä, kaikkihan täytyy taas pakata uudelleen ja pakkamisesta on saanut nyt ihan tarpeeksi.Järjestelyn tuloksena asunto näyttää jo kodilta.Tässä pari kuvaa ja huomatkaa tosi hieno lavuaari, koko lienee 40x 40, aika harvinainen!
Vihdoin löytyi paikat remontti-, vene-, juhla- kuin tavallisille vaatteille.Purjevene astioita on purettu sitä mukaa kun syödessä tarvitaan, muttei yhtään ylimääräistä, kaikkihan täytyy taas pakata uudelleen ja pakkamisesta on saanut nyt ihan tarpeeksi.Järjestelyn tuloksena asunto näyttää jo kodilta.Tässä pari kuvaa ja huomatkaa tosi hieno lavuaari, koko lienee 40x 40, aika harvinainen!
perjantai 6. toukokuuta 2011
Ne lukijat, jotka eivät tarkemmin tunne meitä, kerrottakoon, että olemme kulkeneet sorkkarauta ja pensselit kädessä viimeiset kymmenen vuotta ja remontoineet vanhaa ja nyt jo siis myydyksi tullutta taloa. Arvata saattaa, että nurkkiin on kertynyt kaikenlaista konetta, pyttyä, sutia yms tarpeellist, jotka oli vuosien saatossa heitetty piharakennukseen. Alkuviikko menikin sitten lajitellessa ja lahjoitellessa kaikkea ylimääräistä ympäri Paraista. Mottomehan on ollut " Ei mitään käyttökelpoista roskiin" Riemunsekaisin tuntein lattia alkoi paljastua jo keskiviikkona, vaikka olimme budjetoineet urakkaan kokonaisen viikon. Ylimääräinen aika on plussaa ja päätimme pitää torstaina Hankintapäivän.
Aloitimme käynnin verhoomossa, joka verhoilee purjeveneen patjoja uuteen uskoon.Venemessuilla Ruotsissa osui silmään 70-luvun retrokangas, josta verhoillaan parasta-aikaa istuinosia, muihin osiin valittiin Elinan kanssa samaa turkoosia, muttei niin rajulla kuviolla.Ne löytyi Eurokankaan valokoimista, samoin verhokankaat.
Olimme mielestämme ajoissa tilaamassa verhokankaita tänään, mutta saimme kuulla, että toimitusaika voi olla jopa 6 viikkoa!!!!! Voi jukra, pahimmoillaan kankaat ennättävät tulla pari päivää ennen suunnitetua lähtöpäivää, jolloin olisi kai muutakin tekemistä kuin istua singerin ääressä.
Samasta kaupasta löytyi kankaat Hentin Elvis-pukuun, vanhakun alkaa lahota kovan käytön jäljiltä ja on tainnut mies laihtua Viking-Linen ajoilta, joten puku on ollut turhan suuri.Valkoinen värikin on varmaan reissussa arka, joten valikoimme rohkeasti lilaa.Siinäpä sitä on ompelijalle puuhaa väsätä niittejä ja glitteriä pukuun.Kerron myöhemmin miten puvun kanssa kävi.
Seuraavaksi maalikauppaan.Veneeseen pitäisi saada maalauksen jälkeen takaisin Malön kullanvärinen ohut raita, .Provärissä tuli hyviä neuvoja ja niinpä lähdimme sieltä syli täynnä purnukoita, niin maalia kuin vahaakin.
Jos ihmettelette miksi AINA mainitsen nimeltä paikat, johtuu se siitä, että olen ollut tyytyväinen palveluun ja he mielestäni ansaitsevat maininnan.
Söimme lounasta Peterin kanssa, hänhän auttoi Henttiä löytämään uskomattoman pienet keikkalaitteet, jotka yritämme saada mahtumaan veneeseen mukaan.
Joka paikassa ihmiset kyselevät reittisuunnitelmia, mutta nolo juttu, emme ole ennättäneet perehtyä vielä niin kaukaiseen asiaan..onhan lähtöön vielä aikaa .Otetaan varman päälle ja sanotaan, että Ainakin Korppooseen...
Aloitimme käynnin verhoomossa, joka verhoilee purjeveneen patjoja uuteen uskoon.Venemessuilla Ruotsissa osui silmään 70-luvun retrokangas, josta verhoillaan parasta-aikaa istuinosia, muihin osiin valittiin Elinan kanssa samaa turkoosia, muttei niin rajulla kuviolla.Ne löytyi Eurokankaan valokoimista, samoin verhokankaat.
Olimme mielestämme ajoissa tilaamassa verhokankaita tänään, mutta saimme kuulla, että toimitusaika voi olla jopa 6 viikkoa!!!!! Voi jukra, pahimmoillaan kankaat ennättävät tulla pari päivää ennen suunnitetua lähtöpäivää, jolloin olisi kai muutakin tekemistä kuin istua singerin ääressä.
Samasta kaupasta löytyi kankaat Hentin Elvis-pukuun, vanhakun alkaa lahota kovan käytön jäljiltä ja on tainnut mies laihtua Viking-Linen ajoilta, joten puku on ollut turhan suuri.Valkoinen värikin on varmaan reissussa arka, joten valikoimme rohkeasti lilaa.Siinäpä sitä on ompelijalle puuhaa väsätä niittejä ja glitteriä pukuun.Kerron myöhemmin miten puvun kanssa kävi.
Seuraavaksi maalikauppaan.Veneeseen pitäisi saada maalauksen jälkeen takaisin Malön kullanvärinen ohut raita, .Provärissä tuli hyviä neuvoja ja niinpä lähdimme sieltä syli täynnä purnukoita, niin maalia kuin vahaakin.
Jos ihmettelette miksi AINA mainitsen nimeltä paikat, johtuu se siitä, että olen ollut tyytyväinen palveluun ja he mielestäni ansaitsevat maininnan.
Söimme lounasta Peterin kanssa, hänhän auttoi Henttiä löytämään uskomattoman pienet keikkalaitteet, jotka yritämme saada mahtumaan veneeseen mukaan.
Joka paikassa ihmiset kyselevät reittisuunnitelmia, mutta nolo juttu, emme ole ennättäneet perehtyä vielä niin kaukaiseen asiaan..onhan lähtöön vielä aikaa .Otetaan varman päälle ja sanotaan, että Ainakin Korppooseen...
sunnuntai 1. toukokuuta 2011
Muutosta muuttoon
Uuden asunnon keittiö Paraisilla |
Yhdistetty olo- ja makuuhuone |
Vielä pitäisi jaksaa lajitella |
No asunto on nyt sitten varustettu kesä- ja talvivaatteilla, muutamilla pyyhkeillä, lakanoilla jne siltä varalta jos joudumme tulemaan välillä Suomeen.
Perjantaina talommme pihalle saapui kaksi poliisia!!!! Niin- siivouspoliisit Kaarinasta nimittäin, nimikin on hauska LA 8! Elämäni ensimmäisen kerran siivoutin taloni ammmattilaisilla( omia lapsiahan ei lasketa) ja täytyy myöntää, että puhdasta tuli.Illalla työpäivän jälkeen keräsimme viimeisiä rippeitä asunnosta uuteen kotiin ja pidimme " hiljaisen hetken" surunauhanaapureiden kanssa,miehet sopivat ruuvaavansa takaisin puuttuvan aitaelementin -meillähän oli ollut oma kulkuväylä heidän ravintolaan viime vuodet. Kävimme viimeisen kerran talomme saunassa ja nukuimme viimeisen yön -uskokaa tai älkää, ei ollut laisinkaan haikeaa jättää vappuaattona töihin lähtiessä avain eteiseen, päin vastoin -helpottunut jollakin tavalla.
Vappuaatto alkoi uudessa kodissa laatikoiden keskellä, siihenhän on jo tottunut viime aikoina..Täällä me sitten asumme aina lähtöpäivään saakka.Asunto on kuin kesämökki keskellä Paraisten kaupunkia.Täällä meillä on veneeseen menevät tavarat ja jotakin extraa.Lajitellaan sitten toukokuun lopulla vielä kerran.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)