Kävimme tässä eräänä päivänä veneellä. Blackbird piti
melkoista elämää – kirkui ja lenteli laiturilla edestakaisin, uhkaillen ja
hiuksiani hipoen. Pääni yläpuolelta kuului vain suhahduksia. Tuli siinä
Hitchcockin Linnut – mieleen.
Olin aiemmin
huomannut linnunpesän Coast Guardin paatissa. Mutta tämä pariskunta olikin
toinen ja heillä oli kotiosoite laiturilla olevassa nostokraanassa, aivan
Serenan vieressä. Ei siis ihme jos olin uhkana poikasille.
Samaisena iltana kävelimme kuuden aikoihin lähikadulla.
Valtaisat määrät lepakoita kiihdyttelivät yläpuolellamme iltarientoihin. Liekö
näillä lentävillä kiinnostus suomalaisia kohtaan, mutta nämäkin suhahtelivat
ihan päälakeamme viistäen. Lepakoita on joka puolella, missä vai on iltaisin kävelty.
Koirat haukkuivat hurjina ja pyörivät levottomina häkeissään, sillä ne olivat matkalla yövuoroon -
vartioimaan rautakaupan aluetta, autoliikkeen pihaa tai oluttehdasta.
Enpä haluaisi olla asiakkaana rautakaupassa, josta vartija on unohtanut hakea aamulla koiransa pois.
Koira kävelisi minun jalkaluuni hampaissa ja henkilökunta pahoittelisi tapahtunutta…
Samaiset koirat hurvittelevat asuntomme ohi joka aamu kello
6.10. Täsmälleen. Meteli on hurja, sillä viereisellä tontilla asustaa 4 koiraa,
jotka haukkuen tervehtivät ohiajavia. Koiraparoilla on vain muutama hetki aikaa
vaihtaa kuulumisia ja kerrottavaa olisi paljon. Niinpä haukunta jatkuu
epätoivoisena jonkun aikaa…Unen saanti tämän jälkeen onkin haasteellista.
Maanantaina kotikatuamme pitkin viiletti mehiläisauto.
Pickupin lavalle oli lastattu puisia laatikoita, jotka olivat mehiläisten apartomentoksia.
Niissä oli kuitenkin oltava joku vika, sillä valtaisa pörriäisvana jäi auton
jälkeen ja sieltä ne levisivät ympärillä olevaan luontoon. Vai oliko se ehkä
matkan perimmäinen tarkoitus? Levinneisyyden varmistaminen?
Kilpikonnia näkyy aika - ajoin kalastajien veneessä
bonuksina kalojen lisäksi. Liekö saalistaminen laitonta tähän aikaan vuodesta,
mutta säälittävä näky, kun iso kilpikonna on kilvellään maassa ja huitoo
hädissään pääsemättä kääntymään.
Pian kilpi on kiillotettuna ja myytävänä kadunvarressa, matkamuistoksi turisteille, kuinkas muutenkaan.
Pian kilpi on kiillotettuna ja myytävänä kadunvarressa, matkamuistoksi turisteille, kuinkas muutenkaan.
Öisin asuntomme toimii Grenada Air Forcen (GAF)
laskeutumiskenttänä. Lennonjohdolla on kiirettä, sillä trafiikki on melkoinen.
Sulassa sovussa lupia myönnetään moskiitoille ja sandfly – merkkisille perhanan
enkeleille. Äänettömyys on GAF salaisuus, sillä kohteeseen päästään hyökkäämään
huomaamattomasti. Mutta jäljet ovat tuhoisat.
Päivisin GAF pitää tukikohtaa ojissa ja märässä maassa. Armeijan lukumäärä kasvaa kokoajan.
Seuraamme huolestuneena sodan etenemistä.
Päivisin GAF pitää tukikohtaa ojissa ja märässä maassa. Armeijan lukumäärä kasvaa kokoajan.
Seuraamme huolestuneena sodan etenemistä.
Mutta kukko – tuo saa meidät mietteliääksi. Aina aamuisin
neljän aikaan alkaa kiekuminen. Ja jatkuu aina auringon nousuun. Joskus joku
erehtyy rääkymään vielä ennen yhdeksää,
rikkoen meidän teoriat, että kukoilla olisi laulavaa työaikaa vain kolme tuntia vuorokaudessa.
Miten sitten Suomen Lapinkukot? Hoilottavatko ne talvella kolme tuntia ja kesällä pitävät vapaata auringon ollessa ylhäällä kokoajan? Onko niillä erilainen työsopimus kuin Karibian kukoilla?
rikkoen meidän teoriat, että kukoilla olisi laulavaa työaikaa vain kolme tuntia vuorokaudessa.
Miten sitten Suomen Lapinkukot? Hoilottavatko ne talvella kolme tuntia ja kesällä pitävät vapaata auringon ollessa ylhäällä kokoajan? Onko niillä erilainen työsopimus kuin Karibian kukoilla?
Liskoja täällä on joka puolella, jopa kuivausrummussa. Mutta
ne ovat GAF yksi vihollinen ja niinpä nautimmekin joka kerta liskon nähtyämme –
aina on muutama moskiitto vaaravyöhykkeessä.
Kilipukkeja on sidottu joka oksalle ja kaiteisiin. Vettä
näkyy harvoin lähettyvillä, saati sitten varjoa auringolta. Lehmiä on vähemmän,
mutta samanlaisessa alle 2 metrin narussa nekin pyörivät päivänsä. Hevosia on
näkynyt vain yliopiston eläinlääkäriasemalla, leikö koekaniineina?
Heinä oli hienon näköistä ja kysyinkin hoitajilta, saadaanko saarelta tosiaan noin hienoja paaleja. No ei tietenkään, sillä nehän tuodaan Amerikasta. Ja kovaan hintaan.
Heinä oli hienon näköistä ja kysyinkin hoitajilta, saadaanko saarelta tosiaan noin hienoja paaleja. No ei tietenkään, sillä nehän tuodaan Amerikasta. Ja kovaan hintaan.
Apinoitakin on, ainakin turisteille suositussa kohteessa
kuten Lake Grand Etang. Banaani kainaloon ja rumpumusiikki soimaan – varmuudella saa
apinat ruokapaussille kameran eteen.
Melkoisen värikäs eläinmaailma vai mitä?
Rapu iltapuuhissa |
Kissa roskapöntössä |
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti