 |
| Joulutähti joka kotiin |
 |
| Kysykää Jaanalta ja Lefalta Paraisilta, mikä kukka |
 |
| Rehevää laaksoa |
 |
| Älykoira Turistico |
 |
| Bussin ikkunasta |
 |
| Banaaniviljelmiä |
 |
| La Gomera. San Sebastian |
 |
| Hermiguan tienreunaa |
Saimme paikallisesta infosta bussiaikataulun ja suuntasimme tänään kohti Hermiguaa. Bussi kulki läpi tunnelien ja serpentiini teitä kiemurrellen. Sana tulee muuten ranskankielisestä sanasta serpent ja espanjan serpiente, ja molemmat tarkoittavat käärmettä. Bussin jarrut olivat kovilla alamäissä ja ylämäissä moottori sai tehdä kovaa työtä. Saimme nauttia näköalasta, jota ei pysty kuvailemaan riittävästi.
Alhaalla laaksoissa oli pieniä kyliä, välillä jyrkkiin rinteisiin oli tehty yksinäinen talo, jonne ei edes ollut autotietä. Lähempänä kaupunkia rinteet oli pengerretty taidokkaasti kivillä ja siten talot olivat ”monessa kerroksessa”, joskus tontin poikki meni tie ja tontti jatkui vain alempana, missä oli perheen vuohia ja kanoja banaaniviljelmien kyljessä.
Kissoja ja koiria oli joka puolella, ja kaikilla ei ollut kotia. Seuramme eksyi koira, joka ei liene ollut kovin vanha ja taisi olla kulkukoira. Koira oli selvästi päättänyt tulla meidän laivakoiraksi, sillä seurasi meitä sinnikkäästi tunnin pari. Lukuisista eksytysyrityksistä huolimatta se istuutui varmanoloisesti Hentin viereen meidän odotellessa bussia - mitä tekisimme jos se hyppäisi mukaan bussiin?
Olimme aina vannoneet, ettei meidän huusholliin koiraa tule, mutta tämä koira osasi melkein puhua ja lukea ajatuksia. No kaiketi oli meidän onni, että sattui tulemaan söpö narttukoira, jonka viehätysvoima oli meitä parempi ja niin se ”Turisticoksi” ristitty koira hävisi.
Alhaalla laaksoissa oli pieniä kyliä, välillä jyrkkiin rinteisiin oli tehty yksinäinen talo, jonne ei edes ollut autotietä. Lähempänä kaupunkia rinteet oli pengerretty taidokkaasti kivillä ja siten talot olivat ”monessa kerroksessa”, joskus tontin poikki meni tie ja tontti jatkui vain alempana, missä oli perheen vuohia ja kanoja banaaniviljelmien kyljessä.
Kissoja ja koiria oli joka puolella, ja kaikilla ei ollut kotia. Seuramme eksyi koira, joka ei liene ollut kovin vanha ja taisi olla kulkukoira. Koira oli selvästi päättänyt tulla meidän laivakoiraksi, sillä seurasi meitä sinnikkäästi tunnin pari. Lukuisista eksytysyrityksistä huolimatta se istuutui varmanoloisesti Hentin viereen meidän odotellessa bussia - mitä tekisimme jos se hyppäisi mukaan bussiin?
Olimme aina vannoneet, ettei meidän huusholliin koiraa tule, mutta tämä koira osasi melkein puhua ja lukea ajatuksia. No kaiketi oli meidän onni, että sattui tulemaan söpö narttukoira, jonka viehätysvoima oli meitä parempi ja niin se ”Turisticoksi” ristitty koira hävisi.
Hermiguassa kukkivat joulutähdet ja trumpettikukat, kokoluokka vain oli meidän vadelmapensaita vastaava. Banaani- ja viiniviljelmiä oli joka puolella ja niiden rehevyys yllätti - sen takaa tasainen ilmasto läpi vuoden, 15 -25 astetta paikallisten mukaan.
Turisteja on vähänlaisesti katukuvassa ja suurin osa näyttää harrastavan vaeltelua tai ainakin kävelyä, sen verran reipasta oli meno. Kaikki tiet ja kadut sekä polut ovat jyrkkiä ja raskaskulkuisia, joten paikallisilla on pakko olla hyvä kunto.
Päivä meni nopeasti ja mieleen jäi erityisesti koiran tarkkaavaiset ja anovat silmät, maisemista puhumattakaan.
Ps. Jos koira olisi pompannut bussiin, olisi se ollut meidän.
Turisteja on vähänlaisesti katukuvassa ja suurin osa näyttää harrastavan vaeltelua tai ainakin kävelyä, sen verran reipasta oli meno. Kaikki tiet ja kadut sekä polut ovat jyrkkiä ja raskaskulkuisia, joten paikallisilla on pakko olla hyvä kunto.
Päivä meni nopeasti ja mieleen jäi erityisesti koiran tarkkaavaiset ja anovat silmät, maisemista puhumattakaan.
Ps. Jos koira olisi pompannut bussiin, olisi se ollut meidän.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti