Istun bussissa läppäri sylissä, Hentti ratkoo vieressä sudokua.
Matka Paraisilta Helsinkiin kulkee haikeana. Taakse jäivät taas tärkeät ihmiset
ja olo on yhtä syyllinen kuin viime vuonna veneen suunnatessa keula edellä kohti
uusia seikkailuja.
Syyllinen siitä, että ottaa oman pikku palasensa
sosiaalisesta kanssakäymisestä kapsäkkiin tai ettei pysty ottamaan osaa
läheisten arkeen.
Toinen jalka jäisi Suomeen jatkamaan helppoa, tuttua elämää.
Toinen jalka kurkkii uteliaana, mitä uutta edestä löytyy. Samaan aikaan kun
hienot ruskavärit ilmoittavat tulostaan alkaa tuulen ja sateen tuoma kylmyys
harmittamaan. Mielessä hohtaa se Karibian lämpö, johon oli niin kyllästynyt
kesän alussa. Kyllä ihminen on kummallinen kapistus.
Kesä vaihtui syksyyn ja kolme kuukautta Suomessa meni
nopeasti, liekö osana ollut kaikki ne 44 kyläpaikkaaa (!!!!) missä tuli käytyä
eikä kaikkiin suunniteltuihin edes ennätetty. Audi sai mittariinsa lähemmäs
6000 kilometriä ja hiuksia tuli leikattua monen metrin tai kilon verran. Suurinta
terveyshuolta aiheutti Hentin punkin purema ja siitä seuranneet sydänoireet. Ei
tainnut olla maailman paras kaveri se punkki…
Lento kohti Lontoota lähtee huomenillalla ja matka jatkuu
sunnuntaiaamuna Grenadaan. Mahtaa tullimiehellä olla ihmettelemistä kapsäkkien
sisällöstä, sillä niihin on sullottu Ivecon uusi mittaritaulu &
öljyfilttereitä, hiomakone, kuivattuja sieniä ja marjoja, Suomilahjoja
purjehduskavereille ja kaikkea tavanomaista lomamatkatavaraa, kuten
teleskooppikävelysauva, josta tuleekin kamerajalusta. Ja tietty monet eri
hiustenleikkaussakset.
Vene odottaa kaikkien saamiemme tietojen mukaan kiltisti
pukeilla Grenadassa, hurrikaani ei häirinnyt sen lomaa. Nähtäväksi jää homeen
määrä tai elektroniikan elovoimaisuus. Taas on tottuminen kolhuihin päässä ja
kyynärpäissä – ja edessä on se veneessä asumisen ihanuus tai kurjuus.
Kiitos kaikille saunantarjoajille, cateringpalveluille, lypsyttäjille, punkinpoistajalle,
juomanlaskijoille, asunnon- ja
mökinlainaajille, työpaikan tarjonneille, marjojen kuivaajille, pitkähiuksisille
ja muuten vaan meihin törmänneille.
Herja ja Hantti tai
Harja ja Höntti saapuvat Helsinkiin…
Purjehdusbreikki alkaa olla loppusuoralla….
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti