Saaret pysyvät Neitsyinä, sillä olemme nyt ”Spanish Virgin
Islands” ja saari on nimeltään Culebra.
Pitkästä aikaa näimme hyvin viitoitetun väylän, joka johti Deweyhin, saaren pääkaupunkiin. Ja mainittakoon tässä vaiheessa, että asukkaita koko saarella on 2000…
Luulimme paikkaa ihan tuppukyläksi ja arvelimme, mahtaako sitä saada ruokaakaan kaupasta, mutta saimme pitkän nenän.
Maahantulo muodollisuudet hoidettiin maailman ystävällisin tavoin, jollalaituri on uskomattoman hieno, ihmiset ystävällisiä ja kaupasta saa kaiken tarvitseman ja vielä puoleen hintaa siitä mitä BVI:ltä!!! Eli lahdessa on meille kaikki tarpeellinen, jopa Dinghy Dock Restaurant, jossa on hyvä netti ja palvelu. Ja palokunnan mäellä käyskentelee pari hyväkuntoista hevosta.
Pitkästä aikaa näimme hyvin viitoitetun väylän, joka johti Deweyhin, saaren pääkaupunkiin. Ja mainittakoon tässä vaiheessa, että asukkaita koko saarella on 2000…
Luulimme paikkaa ihan tuppukyläksi ja arvelimme, mahtaako sitä saada ruokaakaan kaupasta, mutta saimme pitkän nenän.
Maahantulo muodollisuudet hoidettiin maailman ystävällisin tavoin, jollalaituri on uskomattoman hieno, ihmiset ystävällisiä ja kaupasta saa kaiken tarvitseman ja vielä puoleen hintaa siitä mitä BVI:ltä!!! Eli lahdessa on meille kaikki tarpeellinen, jopa Dinghy Dock Restaurant, jossa on hyvä netti ja palvelu. Ja palokunnan mäellä käyskentelee pari hyväkuntoista hevosta.
Hieno parturipuodin maalaus |
Eikä faunan puolestakaan ole valittamista.
Eilen olimme lähdössä ankkurilahdesta rantaan. Irrotin ensimmäisen narun ja heitin sen jollan pohjalle. Samassa sieltä pomppasi leguaani mereen ja sukelsi pitkään. Sain viritettyä kameran ja napattua pari kuvaa. En tiedä kumpi oli enemmän ihmeissään tapahtuneesta – minä vaiko eläin, mutta olisipa ollut kiva nähdä, kun se kiipesi jollaan ja nautiskeli auringosta jollan keinuessa nätisti aalloilla!
Vuokrasimme pyörät ja poljimme läähättäen ylämäkiä pitkin ja
alamäkiä hurjasti viilettäen kohti Flamenco Lagoonia. Huomasimme vasta
tulomatkalla, että Hentin etupyörä oli nippanappa kiinni…
Ottaa koville nämä ylämäet |
Ranta kuhisi pieniä rapuja, metsässä huutelivat villinä
oleva kanat sekä kukot kilpaa ja lagoonin pohjukassa oli melkoinen suma
lintuja. Otimme kamerat esille ja siirryimme kuvaamaan eri paikkoihin. Kuulin
melkoisen molskahduksen, mutta ei huutoa ja pian kuului toinen samanmoinen.
Päättelin, ettei se voinut olla Hentti, sillä mitään noitumisen ääniä ei
kuulunut. Kuvasin vielä hetken lintuja, ennen kuin ne kaikki lennähtivät
säikytettyinä pois.
Pääsimme puhe-etäisyydelle ja kysyin, mikä ihme siellä molskahti? Kuulemma isoja leguaaneja pudottautui puusta veteen! Mikä leguaanipäivä meillä olikaan.
Pääsimme puhe-etäisyydelle ja kysyin, mikä ihme siellä molskahti? Kuulemma isoja leguaaneja pudottautui puusta veteen! Mikä leguaanipäivä meillä olikaan.
Tulomatkalla bongasimme vielä kauriin (vai mikä se nykyisin
on Eu-direktiivien mukaan?) kävelemässä rauhallisesti lagoonin jättömaalla.
Olipa kiva nähdä pitkästä aikaa näin paljon eläimiä.
Autoissa täällä on villin lännen meininki. Autoja on paljon
- golfauton mallisia, jeeppejä ja avolava-autoja, joiden konepelti saattaa olla
täyteen liimattu tinasotilaita. Virallinen rekisterikilpi tarvitsee olla
ilmeisesti vain takana ja etuosan saa koristella miten haluaa. Mutta liikenne
sujuu joustavasti ja poliiseja näkee joka puolella. Varkauksia ei täällä kuulemma
harrasteta.
Palokunnalla on jo henkilökunta ulkona odottamassa keikalle lähtöä |
Joten Culebra pääsee meidän suosikkilistalle Dominican seuraksi!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti