Hentin mielestä hiukseni olivat villiintyneet viime kuukausien aikana. Koska Carolan luo Suomeen on pitkä matka, päätin kokeilla paikallista parturipalvelua. Onhan siitä aikaa yli kolmekymmentä vuotta, kun olen istunut tavallisena, maksavana asiakkaana tuolissa ilman kiirettä ja ajanvarauskirjaa sylissä, puhelin toisessa kädessä. Pahimmillaan oma väri vaikuttaa ja samaan aikaan leikataan työkaverin hiuksia.
Joten nyt oli outo olo odottaa vuoroaan ja kun kutsu kävi, tuotiin kahvikuppi käteeni (kupit sattumalta aivan samanlaiset kuin Carolan kampaamossa!) ja vaatteeni laitettiin vaatekaappiin ja minut ohjattiin pesupaikalle, jossa (ilmeisesti) harjoittelija pesi hiukseni hyvin. Normaali kuvio, paitsi Suomessa yleensä se joka leikkaa, myös pesee. Kampaajan kysellessä toiveita, en voinut muuta kuin kertoa olevani alalla ja kynineeni viimeksi omat niskahiukset kynsisaksilla sataman vessassa, joten mitä tahansa teetkin, se on varmasti parempi. Käytin ajan hyväksi ja kyselin paikallista kampaajan työntekoa ja koulutusta. Alalle pääsee kahden vuoden koulutuksella, yleensä täälläpäin ollaan työsuhteessa, ei vuokratuolilla ja jokainen on erikoistunut johonkin osa-alueeseen. Hänellä se oli hääkampaukset ja värjäykset – eipä tärpännyt meikäläisen suhteen. Sai vain ihailla tylsää juurikasvuani.
Itse kampaamo oli melkoisen suuri, asiakaspaikkoja yhdeksän ja lisäksi kynsien hoitola. Työntekijöitä näytti olevan liian kanssa, sillä sain ajan kahdenkymmenen minuutin varoitusajalla ja vieläpä lauantaina.
Paikka oli hyvin trendikäs ja koin itseni tylsine purjehdusvaatteineni ehkä ulkopuoliseksi ja jopa
vanhaksi, sen verran nuorta henkilökuntaa siellä oli. Mutta kaiken kaikkiaan siellä oltiin ystävällisiä ja palvelu oli hyvä ja hiukseni leikattiin huolella. Ja koko lysti maksoi 26 puntaa enkä tiennyt, jätetäänkö yleensä tippiä, annoin varmuuden vuoksi tasan kolmekymmentä, olihan palvelu ollut erinomainen.
Ja illalla juhlimme kolmea asiaa:
1.Moottori on saatu mahtumaan veneeseen
( Neil ilmoitti vihdoinkin- emme ole saaneet painostaa häntä soitoilla)
2. Sukulaispoika Robin vihittiin Helin kanssa tänään
3. Uudelle frisyyrille
Joten nyt oli outo olo odottaa vuoroaan ja kun kutsu kävi, tuotiin kahvikuppi käteeni (kupit sattumalta aivan samanlaiset kuin Carolan kampaamossa!) ja vaatteeni laitettiin vaatekaappiin ja minut ohjattiin pesupaikalle, jossa (ilmeisesti) harjoittelija pesi hiukseni hyvin. Normaali kuvio, paitsi Suomessa yleensä se joka leikkaa, myös pesee. Kampaajan kysellessä toiveita, en voinut muuta kuin kertoa olevani alalla ja kynineeni viimeksi omat niskahiukset kynsisaksilla sataman vessassa, joten mitä tahansa teetkin, se on varmasti parempi. Käytin ajan hyväksi ja kyselin paikallista kampaajan työntekoa ja koulutusta. Alalle pääsee kahden vuoden koulutuksella, yleensä täälläpäin ollaan työsuhteessa, ei vuokratuolilla ja jokainen on erikoistunut johonkin osa-alueeseen. Hänellä se oli hääkampaukset ja värjäykset – eipä tärpännyt meikäläisen suhteen. Sai vain ihailla tylsää juurikasvuani.
Itse kampaamo oli melkoisen suuri, asiakaspaikkoja yhdeksän ja lisäksi kynsien hoitola. Työntekijöitä näytti olevan liian kanssa, sillä sain ajan kahdenkymmenen minuutin varoitusajalla ja vieläpä lauantaina.
 |
vanhaksi, sen verran nuorta henkilökuntaa siellä oli. Mutta kaiken kaikkiaan siellä oltiin ystävällisiä ja palvelu oli hyvä ja hiukseni leikattiin huolella. Ja koko lysti maksoi 26 puntaa enkä tiennyt, jätetäänkö yleensä tippiä, annoin varmuuden vuoksi tasan kolmekymmentä, olihan palvelu ollut erinomainen.
Ja illalla juhlimme kolmea asiaa:
1.Moottori on saatu mahtumaan veneeseen
( Neil ilmoitti vihdoinkin- emme ole saaneet painostaa häntä soitoilla)
2. Sukulaispoika Robin vihittiin Helin kanssa tänään
3. Uudelle frisyyrille
2 kommenttia:
hyvää jatkoa teille,,kiva seurata kirjoitelmiasi,,,joskus sitten oikein kirja?????olen tyytyväinen täällä carolan hoidossa,,,ja juttu myös luistaa:))
Kiitos vaan! Jospa kirja sitten eläkepäivillä....
Lähetä kommentti