Viime viikko

Rosarion veneessä

Calabash

Hedelmäkorimme

Vain soppa puuttuu

Lauantai on aina toripäivä ja tänään siitä tuli koripäivä. Ostettuamme paikallista kaunista käsityötä olevan korin täytimme sen hedelmillä ja vihanneksilla. Tonnikalasiivut kylmälaukussa hyppäsimme jollaan ja kävimme tervehtimässä Riittaa ja Jormaa, jotka olivat tulleet näyttämään ”turisteilleen” saarta. Turisti on hauska nimi Suomesta saapuville vieraille. Kävimme myöhemmin heillä iltapäiväkaffella ja veimme tuliaisina itseleivottuja mokkaleivoksia. Niska on laittanut minut vieläkin uintikieltoon, harmi!
Ruokana: Salaatti tuoreesta tonnikalasta ja paikallista patonkia.

Sunnuntai täällä Dominicassa tarkoittaa pyhää, niin kuin meillä aikoinaan. Kaikki kaupat ovat kiinni, bussit eivät kulje laisinkaan ja koko kaupunki on hiljainen. Ainoat äänet tulevat kirkonkelloista ja kukoista.
Joka aamu heräämme savunhajuun, sillä veneemme on lähellä rantaa, missä paikalliset polttavat roskansa. Samalle rannalle tulee äiti uittamaan vaippaikäistään, heittäen samalla vaipan mereen – heidän toiseen roskikseen. Jäteauto kulkee täälläkin näet maksusta. Osoite on kaatopaikka.
Kävelimme tänään Cabrits-vuorelle kuvaillen luontoa ja nauttien kauniista iltapäivästä 4 tunnin ajan.
Illalla on perinteinen BBQ, jonka oppaat järjestävät joka sunnuntai. Hyvän ruoan ja ranskalaisten (ihmisten siis) seurassa meni ilta reggaeta kuunnellen. Oppaamme Martin haaveili Suomeen tulosta ja lumesta, jota ei ole koskaan nähnyt.

Maanantaina keskityimme suunnittelemaan kesää, sillä jonnekin olisi päästävä hurrikaania suojaan. Joko vene on nostettava ylös telakalle, jossa sen voisi tietty samalla huoltaa ja maalata pohjan. Tai sitten on purjehdittava tarpeeksi kaukana esimerkiksi Cartagena- Panama suunnassa. Hentti soitteli muutamille telakoille, eikä ollut liene ainoa soittaja, sillä puhuvat mielellään vain mustaa valkoiselle – eli sähköpostitse. Kyselylomakkeen täyttäminen vaati meiltä sanakirjan siltikään ymmärtämättä kaikkia sanoja. Saarivaihtoehdoista Grenadaa ja Trinidadia on kehuttu.
Iltakävelyn teimme ylös vuorille keräten samalla sitruunaruohoa ja lehtiä nimeltään Bayleaf. Iltateehen riittää yksi lehti, ruohonpätkä ja kanelinpala. Paikallisen papan tekemä hunaja kruunaa maun.
Tuttumme Rosario Italiasta saapui taas veneellään naapuriimme, oli käynyt jo kiepin pohjoisilla saarilla ja kutsui meidät illalliselle tiistaina.
Päivän ruokana tonnikalalasagne, jonne upotin loput paistetut tonnikalat. jälkiruokana hedelmiä ja kondensoitua maitoa.

Tiistaina ajoin Hentin jollalla kaupungille, josta matka jatkui bussilla pääkaupunkiin hakemaan lääkkeeni, joita ei löytynyt paikallisesta apteekista. Pomppiva matka sinne on liikaa niskalleni, joten menin Bigpapaan netteilemään ja siivoilin venettä. Iltapäiväkävelylle lähdettäessä juttelimme kaverin kanssa joka asuu perheineen puuhun tekemässä majassa. Taitava kaveri, koristeli Calabasheja (mikä lie oikein kirjoitus), puussa kasvavia avokadonnäköisiä vihreitä hedelmiä, joista käytetään vain kuori. Kuoresta valmistetaan astioita, hauskoja varjostimia lamppuun ja ties mitä.
Iltapäiväkävelyllä kävelimmekin puita tähystellen laitakaupungilla. Bingo - ja kauniisti kysyttyämme omistaja kiipesi puuhun ja lahjoitti kaksicalabashia.
Rosario oli valmistanut saalistamansa kalan välimeren tyyliin. Sen seurana oli riisistä ja kurpitsasta valmistettuja ”palloja” jotka oli pyöritelty korppujauhoissa ja paistettu öljyssä. Todella herkullista!
Vene oli hieno ja hän oli tehnyt sen itse! 50 jalkaa hienoa käsityötä tehtaan tekemän muotin sisällä.

Keskiviikko aamupäivä meni sahaillessa calabasheja ja koverrellessa sisällystä pois lusikalla. Koristelu vaatii terävän veitsen eikä salli lipsahduksia. Mutta hauskaa se oli ja kipoista tuli 4 astiaa.

Pitkästä aikaa snorklailin yrittäen saalistaa kampeloita. Muutamien yritysten jälkeen osuin, mutta veitseni osoittautui liian tylsäksi ja kala pääsi karkuun. Hentti onnistui vaihtamaan sinkit potkuriakseliin henkeä pidättäen, pudottamatta ruuvia tai itse sinkkiä ruohoiseen pohjaan.
Parintunnin iltalenkillä löysimme kaksi calabashia. Bongasimme myös harvinaisen näyn – 4 hevosta ja vieläpä kohtuu hyvin hoidettuja. Tontteja oli myytävänä joka puolella 5-15 per eekkeri, olivat vaan unohtaneet laittaa, onko se us - vaiko caribiandollareita.
Yömusiikiksi tiedossa reggaeta aamutunneille saakka.
Ruokana oli pekonipapukastike riisin kanssa.

Torstai

Netteilyä Papassa, ei vastauksia telakoilta ja postissakin sanottiin, että suomipaketin tulo voi kestää 3 kuukautta, viimeksi puhuivat viikoista…
Odottelu on turhauttavaa. Päätimme odotella vielä maanataipostin ja tulkoon paketti milloin lystää meidän puolesta. Olisimme ennättäneet käydä pohjoisessa monta saarta tällä aikaa, jos olisi etukäteen arvattu paketin viipyvän näin kauan.
Vedenhakua maista kanistereilla, niin ei tarvitse kuunnella vedentekokoneen pörinää. Aurinko lämmittää kanisterissa olevan veden hetkessä sopivaksi pesuvedeksi ja sitä on kiva käyttää uinnin jälkeen.
Ruokana Big Papassa syötyä kalaa ja kanaa.

Perjantai

Reppu ja kylmäkassit mukaan jollaan, tiedossa kauppareissu lahden toisella puolella olevaan markettiin. Näimme jenkkiveneessä tuuligeneraattorin, jota olemme harkinneet ja kysäisimme miten se toimii heidän mielestään. Saimme kutsun 53 jalkaiseen!!!!!! veneeseen ja siellähän meinasi eksyä. Konehuonekin oli isompi kuin meidän salonki. Veneessä oli pyykin- ja astianpesukoneet ja julmetun suuri näyttöruutu. Vettä 1000 litraa, kolme jääkaappia, jonne voisi laittaa vaikka anopin. Sähköiset vinssit toimivat ruorin viereltä nappia painamalla, samoin ankkurivinssi. Keulapotkurikin oli teleskooppimallia. Oli siinä köyhille ihmeteltävää! Tom ja Kirstin mukavassa seurassa parituntinen vierähti niin, ettei meinattu muistaa olevamme kauppaan matkalla. Niin ja se generaattori oli kuulemma hyvä.
Kauppa on melko eurooppalainen, verrattuna muihin marketeihin. Sieltä saa tuoretta lihaa ja kanaa, mitä muualla myydään vaan pakasteina, kuten niin monesti näissä lämpöisissä maissa. Hintataso on tietty kalliimpi.
Ruokana jauhelihatäytteisiä paprikoita. Lahjareseptejä tulee käytettyä säännöllisesti ja nytkin muistelimme antajaa lämmöllä.