Dominica for this time

Viimeiset viisi viikkoa samalla saarella

Kun kyselimme joulukuussa maahantulopapereita täytellessä, saammeko olla maassa viisi viikkoa yhtäsoittoa, virkailija katsoi meitä epäuskoisesti. Luulimme hetken, että se on liian pitkä aika. Mutta kun kysyimme varovaisesti, onko se ok, hän ilmoitti sen olevan - ihmetteli vain kovasti, mitä me teemme niin pitkän aikaa…

Tänään kirjauduimme ulos maasta ja virkailijalla oli taas sama ihmetys kasvoilla, kun selvisi meidän viettäneen niin monta viikkoa täällä. Vaan eipä se kotimaa ole monenkaan mielestä niin erikoinen paikka, ruohohan on aina vihreämpää aidan takana, joten kaipa hänkin menisi mieluummin Guadeloupeen.

Joulun vietto täällä oli kovin erilainen kotimaahan verrattuna. Jouluaatto oli tavallinen arkipäivä, paitsi illalla 22.30 ihmiset menivät kirkkoon ja juhlivat siellä tanssien ja laulellen yli puolenyön. Kirkon jälkeen mentiin kotiin syömään ja tanssimaan. Reggae ja soca soi aamukuuteen saakka. Ne onnekkaat lapset, joiden vanhemmilla oli varaa ostaa joululahjoja, saivat ne joulupäivänä. Lapset leikkivät ja vanhemmat kai nukkuivat raskaan yön jälkeen.

Uusivuosi meni suurin piirtein samalla kaavalla, ensin kirkkoon ja sitten kotiin. Kadut olivat puolenyön jälkeen hiljaisemmat, kuin Paraisilla sunnuntai- iltapäivällä. Raketin virkaa tekivät hölmöjen veneilijöiden ampumat hätäraketit.

Täällä muuten tummat haukkuvat toisiaan reippaasti. Kadulla se tummempi-ihoinen saa kuulla olevansa fu_king neekeri tai Black, Blackie jne. Koko homma on melko koomista, sillä meidän mielestä suuria värieroja ei edes ole.

Surullisena seuraamme, miten muovia poltetaan ja roskia heitetään tienvieruksiin. Kertakäyttöastioita käytetään valtavia määriä ja niitä löytyy niin merenpohjasta kuin metsistä. Panttipulloja ei tunneta, ellei Kubulia lasketa. Niinpä muovisia juomapulloja on joka puolella. Eräs veneilyopas neuvoo silppuamaan ne pieniksi ja heittämään mereen – on siinäkin neuvo!! 

 

Viimeisten viikkojen aikana olemme syöneet ulkona enemmän kuin viimeisen vuoden aikana yhteensä.  Täällä yleisin ruokalistalla oleva ruoka on kyllä ”eijoo”. Listalla voi olla 20-30 vaihtoehtoa, mutta keittiöstä löytyy vain kaksi…

Olen löytänyt vihreät banaanit keittiööni. Ne käyvät salaattiin perunan asemasta. Ja paistettuna curryn kanssa lisukkeeksi ihan minkä ruoan kanssa vaan. Niitä voi keittää kuorineen tai ilman ja maku on ihan kuin tutussa perunassa.

Tänään täytimme dieseltankit (optimistit, jos vaikka Iveco toimisi..) ja keräsimme sitruunaruohoa varastoon sekä täytimme vesipyttyjä Dominican hyvällä vedellä. Huomenna tankkaamme torilta tuoreita vihanneksia ja hedelmiä verkot ja astiat täyteen. Vene alkaa siis olla lähtökunnossa.

Kadulta saa hyvää juomavettä, jos hauis vaan jaksaa

Sitruunaruoho

Jos ei Ivecolla, niin onneksi on lauta

Lähteminen näin monen paikallaanoloviikon jälkeen on vaikeaa, mutta pakollista. Tuulet näyttävät lupaavilta huomeniltana ja sunnuntaina, joten teemme noin 2 vrk matkan suoraan St Martinille. Siellä meillä pitäisi olla apu valmiina starttimoottorille. Hyvin nukuttujen öiden jälkeen tulee olemaan rankkaa valvoa taas yöpestissä. Tuskin siinä äänikirjatkaan pitävät hereillä…