Uusi Vuosi ( Dominica)

Blogi alkaakin sitten uusilla kirjailijoilla.  Äitini Liisa korkkaa vuoden 2013 sesongin kirjoittamalla kokemuksiaan lomasta. Koska äidin kymmensormijärjestelmä ei ole vielä harjaantunut, lupasin toimia varasormina.

Liisan kynästä:

Pitkän lentomatkan jälkeen saavuin vihdoinkin Karibian lämpöön. Dominica osoittautui hyvin kauniiksi ja kuumaksi paikaksi. Tietysti poltin heti nahkani, vaan eipä tuo ole tahtia haitannut. Tiedänpähän olla jatkossa varovaisempi ja hakeutua varjopaikkoihin.
Ohjelmaa on ollut paljon ja nuorten tahdissa pysyminen on ollut rankkaa, mutta juuri ja juuri olen hengissä säilynyt.

Olemme harrastaneet kävelylenkkejä sademetsässä. Minut on jopa huijattu kivisille poluille, missä sain kävellä kieli keskellä suuta ja keppi kainalossa. Siellä näin kolibreja, haikaroita, maarapuja, liskoja ja erilaisia kasveja.  Tunsin olevani Liisa ihmemaassa kookospalmujen ja erikoisten puiden juurella. Kookosmehu, jota nämä paikalliset ihmiset hyvin auliisti minulle tarjoavat, toimii hyvänä janonsammuttajana ja virkistäjänä.

Lauantaina kävimme saaren pääkaupungissa Roseaussa. Kiertelimme värikästä toria, missä myytiin hyvin erilaisia kasviksia ja hedelmiä. Ostimme tuoreita eksoottisia hedelmiä, kuten passion, papaija, lime ja greippi. Löysimme sieltä myös kanelia ja vaniljatankoja. Seuraavaksi ostinkin repun, jotta sain tuotua ne kaikki hotellille.
Rankan päivän päätteeksi päädyin istumaan jalkahoitajan käsittelyyn. Tuoli oli hierova ja jopa allas diskovaloilla varustettu. Jalkahoito oli hyvä ja virkistävä, mutta näkisittepä hienot kynteni! Ne ovat koristeltu valkoisin  erikoisin kuvioin.

Barbaran käsittelyssä

Rantaravintoloitsija Big Papa ajelutti meitä Uuden Vuoden aattona ympäri saarta autollaan. Meillä oli ilo vierailla hänen plantaasillaan ja tutustua monipuolisiin hedelmä- ja vihannesviljelmiin. Saimme pellolta mukaamme kurpitsaa, appelsiineja ja paprikoita. Tie plantaasille oli jyrkkä, kapea ja liukas, mutta hyvin Big Papa liukasteli autollaan.
Vierailimme alkuperäiskansan asuinalueella ja ostimme heidän kauniita perinnekäsitöitä tuliaisiksi.

Kello 18 saimme toivottaa Uutta Vuotta, koska silloin oli Suomessa puoliyö. Ja toisen kerran maljat kohosivat kello 12 yöllä paikallista aikaa.
Nuoriso lähti juhlimaan vuodenvaihdetta, mutta minä jäin nauttimaan yksinolosta hotellille. Se oli tosi hienoa – tuntui kuin kellot olisivat seisahtaneet, niin ihanan rauhaisaa ja hiljaista. Ja mikä parasta – hotellin keittiöstä tuotiin illallinen huoneeseen teräskuvulla peitettynä. Ja rommikakkua jäätelön kera. Tunsin itseni melkein uuden vuoden kuningattareksi.