Olemme tulleet Ruotsia alaspäin Öölannin länsipuolelta ja siellä alakulmassa Utklippanin kohdalla katsoin lokista tietoja. Plotterin info kertoi meidän purjehdusajan kestäneen Turusta 95 tuntia ja matkaa on kertynyt 457 mailia eli noin tuhat km. Hentin äiti oli leiponut meille korppuja matkaan, kuten ennen vanhaan aina merelle lähteville oli annettu mukaan, ja päätimme ottaa yhdet korput Ruotsin vesillä, seuraavat Saksassa jne.Niitähän säästettiin aikoinaan siihen saakka kunnes tuore tavara loppui, mutta meille iski uudet traditiot. Hyviltä ne maistuivat.Pitkilllä matkoilla pienetkin asiat tuntuvat isoilta. Otetaanpa esimerkiksi uni- aika itsestään selvyys sinulle eikö vain -hyppäät sänkyyn ja painat pään tyynyyn ja nukut tai yrität saada unta. Merellä matkaa tehden on nukuttava pienissä pätkissä, jos ei keinu valtavasti, voit hiipiä kosteahkoon keulapunkkaan ja miettiä samalla pysyykö se toinen siellä hereillä, jos nukun jonkun aikaa.Uni on sekavaa ja herättyäsi et juuri viisaammaksi ole tullut.Seuraava ongelma on pysyä hereillä, kun toinen menee nukkumaan.Satamissa on turvallinen olo ja siksi niissä tuleekin nukutuksi rantautumisen jälkeen ja paljon.
Olemme nyt Ystadissa ja kone polvilla kirjoittaen seuraan saapuvia veneitä ja herääviä veneilijöitä.Katsotaan mitä Ystadilla on antaa meille muutakin kuin Wallander.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti