Grenada Elinan silmin, osa 3

Täydellistä Lomaa!

Tänään sunnuntaina tuli viikko täyteen tätä täydellistä lomaamme! Ja toinen samanmoinen lienee meillä vielä edessä. Olemme nauttineet ihan joka hetkestä. Satumainen paikka tämä Grenada. Lentäkää hyvät ystävät tänne lomailemaan ja unohtakaa ne Bulgarian aurinkorannat. Eikä sitten  mitään valmismatkoja, vaan kunnon traveller-meiningillä varaatte lennot ja majoitukset omatoimimatkalle. Paikalliset ihmiset ovat ystävällisiä ja auttavat mielellään, jos joku ajatus tai suunta sattuu matkaajalta olemaan hukassa. Ja eläminenhän täällä on edullista. Mitäpä sitä ihminen muuta tarvitsee, kuin hellevaatteet, vähän valuuttaa ja paljon rohkeanreipasta mieltä! Ja hieman luontaista uteliaisuutta!

Täydellistä Lomaa

Smoothies

Eilen oli hedelmäkorimme päässyt ehtymään. Siitä saa nappaistua päivän vitamiinit. Oli aika matkustaa läheiselle hedelmä- ja maustetorille jälleen.  Me naiset hyppäsimme taas paikallisbussiin True Blue Baystä ja ajelimme kohti St. Georgesia. Lippu maksaa vain 2,5 paikallista dollaria per Nice-matkustaja, vaivaiset noin 60 senttiä! Ja sitä jännitystä saa sitten koko rahan edestä ja enemmänkin. Vauhti on hurja ja musiikki soi kovalla, Reggaeta soitetaan volyyminappulat kaakkoon käännettyinä. Välillä piti ihan kädet ristiä ja laittaa silmät kiinni, alamäissä erityisesti kerrata mielessään  IsäMeidänjoka olet... Tai lukea bussikuskin kaikkien matkustajien nähtäväksi laitetun uskonvärsyn.  Ei tainnut kuskikaan ihan pelkästään omaan taitoonsa luottaa. Osa matkan turvallisuudesta näytti olevan korkeemmas kädes! Mutta hedelmiä löytyi! Torimyyjät ihan kilpailivat, kuka korimme saisi täyttää. Joten ostettiin paristakin kojusta tuotteita;  banaanit, mangot ja ananakset yhdeltä, jamssia muhennosta varten toiselta.

Vauhdikasta menoa!

God bless us...

Vitamiineja

Illalla oli ohjelmassa vielä snorklausta veneen vierellä! Ja nyt paitsi on nähty lobstereita meressä, saatiin pintaankin niitä 2 kpl. Ensimmäinen oli vasta hummerilapsi, joten se palautettiin aaltoihin. Mutta se toinen, joka ristittiin siinä samalla Raimoksi, päätyi pataan! Herkullinen alkuruoka keitettiin merivedessä ja nautittiin runsaan voisulan kera, aivan loistavaa lähiruokaa! Samana iltapäivänä saatiin myös ensimmäinen kilpikonnahavainto veneen viereltä. Tänään on nähty vielä lähempää yksi utelias konna, joka lupaavasti ui jo kohti venettä, mutta painui sitten pinnan alle. Ehkä tapaamme vielä!

Aika peto!

Nyt olemme ankkuroituneina suojaisaan Prickly Bayhin. Täällä on paljon veneitä ankkurissa ja lähellä vielä telakka, jossa veneet voidaan nostaa ylös huoltoa varten, tai turvaan pois alkavan hurrikaanijakson tieltä. Näinhän tehdään myös Serenalle lähtömme jälkeen, huoltoon ja turvaan. Illalla tapaamme Arjan ja Hentin purjehtijaystävät, Tomin ja Kirstinin paikallisessa pubissa. Tuo miehistö on lähtenyt merelle jostain päin Amerikkaa. Täytyypä kysellä lisää, kunhan tapaamme tuopin äärellä.