S/Y Serena: Juhannuksen aikaa Grenada Marinessa

Juhannussiivousta

Vuosi sitten otettiin juhannusta vastaan Korppoossa, ajeltiin ponttonisaunalla Arin ja Ansun ollessa isäntinä. Lähtöpölyt tuli pestyä ja levättyä ennen purjehdusta Visbyn saarelle. Eva laitteli gourmet aterioita ja totuttelimme alkuviikot outoon olotilaan asua veneessä.

Tämä paikallinen sää olisi kai monille lukijoille juhannukseksi enemmänkuin tervetullut – aurinko paistaa eikä vesisateesta ole tietoakaan. Merivesi on lämmintä ja hyttysiäkin on sen verran kuin Suomenkesään kuluu.

Tunnelma täällä telakalla on kuin Suomessa mattimyöhäisten veneenomistajien kanssa – alumiinitikkaat natisevat veneilijöiden kiipeillessä edestakaisin veneeseen. Tavaraa tulee ja menee kainalossa sekä kassissa. Juostaan pyykkikassit kädessä pesutupaan ja käväistään telakalla olevassa venetarvikeliikkeessä.

Pariskunnat hiiltyvät toisiinsa ja lepohetken aikana on syntinen olo, kun kiire painaa päälle. Hiki valuu ja kelloa tuijotetaan. Kaikilla on kiire lennolle tai veneen kanssa takaisin veteen jatkamaan matkaa.

Veneen jättäminen muutamaksi kuukaudeksi vaatii samat järjestelyt kuin Suomessa talviteloille laittaminen ja vähän enemmän. Yleensä patjat ja vaatteet viedään kotiin, samoin astiat ja elintarvikkeet. Täällä niitä pyöritellään Savolaisen Suursiivouksen ajan ympäri venettä. Kaikki vähänkin likaa sisältävät pesukoneen kautta kuivana takaisin. Hometta vastaan pinnat pyyhitään etikkavedellä. Iveco on ajettava makealla edellä, samoin Suzuki. Öljyt on vaihdettava. Watermaker ja generaattori laitettava säilytyskuntoon. Torakkabaareja joka puolelle. Läpiviennit kiinni, jottei ole vene täynnä uusia pikku asukkaita.

Naapurin emännän kanssa on pesty kilvan pyykkiä, minä johdan 10- 8. Pesukoneesta tulee ulos milloin köysiä, milloin tyynyjä. Onneksi olemme telakan viimeisessä nurkassa, missä ei hiekka eikä hionta pöly lennä, pyykit lepattavat iloisesti kannella.

Matkaa vessaan ja pesutuvalle on puolisen kilometriä, lisäksi kävelymatka aamuin illoin bussille tekee jaloista setsuuria ja toivottavasti läskeistä lihasta. Kaupassa katselin kateellisena kylmäkapista kömpivää työntekijää – olisipa kiva tehdä töitä kylmässä! Ostimme sen sijaan kylmää juotavaa ja kävelimme jäykin jaloin asunnolle.

HYVÄÄ JUHANNUSTA KAIKILLE! EI SE LÄMPÖ AINA ONNEA TUO!