|
Kaunis puisto, kuvittele syksyllä ! |
|
Uimaranta venesataman vieressä |
|
Laituri aallonmurtajan päällä |
|
Ja lautoja on saanut ostaa, KurtWallanderkin.. |
Olemme ankkuroituneet Ystadiin, tai siltä satama henkilökunnasta varman tuntuu, mutta tosiasia on , ettei ilman tuulta kannata lähteä motoroimaan. Se ääni ei hivele korvia eikä se lompakollekkaan tee hyvää, tosin moottorimme kuluttaa vain 3 litraa tunnissa, mutta jos sillä joutuu ajamaan monta tuntia monta kertaa viikossa ja monta kertaa kuukaudessa alkaahan se jo tuntua.Veneet vierellä vaihtuvat, samoin kansallisuudet - eilen naapurissa oli kiva suomalaisperhe Turusta ja tänään Skotlannista. Olemme käveleet kaupunkia ihastelleen ristiin ja rastiin, kamera vaan ei vangitse kaikkea sitä oikein. Liekö kuvaajassa vika. Tänään joimme aamukahvit kaupungilla, kuten Ruotsalaisilla on tapana ja tankkasimme muutaman viinipullon paikallisesta systembolagista. Illansuussa olisi tarkoitus lähteä kohti Tanskaa ja siellä olevaa Mön saarta. Eli vedämme alas Ruotsin kohteliaisuuslipun oikean puoleisesta saalingista ja hissaamme ylös Tanskan lipun, jonka saimme lahjoituksena ystäviltämme s/y Cassandran kapteenilta ja kokilta Davelta ja Iidalta Visbyssä. Hupeni siinä lipunhakureissulla Davelta vähän giniäkin ja juoksimme kaatosateessa salamien saattelemana veneeseen. Ikimuistoinen reissu.Kiva muuten huomata, että lukijoita on ilmestynyt koko ajan lisää ja jopa Hyvinkään ajoilta!
Bongasimme muuten ison haarahaukan, aika harvinainen jopa näillä kulmilla. Tänään laitoin ensimmäisen lähtöjuhlista saadun ruokareseptin mukaista ruokaa - Fenkoli kanaa ja paseerattu tomaatti-kapriskastike. Hyvää oli!!!
3 kommenttia:
Hej och hälsningar från Nystad! Somliga kommer sig inte längre än knappt hundra kilometer norr om Åbo och ni njuter i Ystad.
Kanske inte så väldigt roligt att ha stiltje dag efter dag, men ni har ju tid!
Ha det så bra och sköt om er!!
Kiva seurata näin maakrapuna teidän matkaa. Anna-Liisalta on tullut jo monet itkut, kun hätäilee, kuinka pärjäätte siellä merillä...Ei siinä auta, että katsotaan täältä kuulumisia.(Sujuvasti neiti nytkin lukee mitä tänne kirjoitan...)..mutta itku tulee välillä, kun Anski ajattelee, miten kauan menee, ennenkuin taas nähdään. Niinpä neiti kovasti tivaa, että "lähdetään jonnekin teitä moikkaamaan matkan varrelle" ...jaa kun olisi vaan rahaa, vaan kun olen eläköitymässä tämän ikäisenä, niin rahantulo ei ole päätä huimaava. Lottovoiton toivossa kuvittelen että päästään Anna-Liisan kanssa jonnekin... Oletteko muuten menossa Uuteen Seelantiin? Nimittäin, sinne haluaisin päästä...
Ni ska njuta livet där i Nystad!
Ja Anna-Liisalle terveisiä, että elefantti on seilannut mukana jo Tanskaan saakka , samoin suojelusenkeli.Ja ennenkuin ollaan Uudessa Seelannissa, olet hävinnyt lotossa paljon rahaa- ala säästää!
Lähetä kommentti