Lempeä Biskaija

Teimme aamupromenadin rantakadulle vielä ennen lähtöä Biskajalle, jonka ylitys kestää vähintään kolme vuorokautta ja liikkuminen jää pakostakin vähiin. Ostimme boulangeriesta parit patongit ja pullat matkalle ja täydensimme tuoretavaraa paikallisesta kaupasta vähintään neljäksi – viideksi päiväksi. Törmäsimme kaupassa norjalaisiin purjehtijoihin, jotka olivat tulossa jo takaisin Välimereltä, vaikka olivat startanneet sinne kesäkuussa – herranen aika mikä vauhti joillakin on ollut päällä!

Käynnistimme koneen tankkauksen jälkeen klo 11.30 ja toiveena päästä Espanjaan ilman isompia myrskyjä. Dieselvarannot ovat yhteensä reilut 200 litraa, jolla pystyisi ajamaan noin 70 tuntia.
Nostimme ison purjeen ja genuan ylös ja nautimme matkasta, ilma oli lämmin ja aurinko paistoi, mutta jo tunnin kuluttua näkyvyys katosi. Ilma oli kosteaa usvaa täynnä ja matka eteni tutkaa seuraten. Ohjasimme käsin säästääksemme virtaa, sillä akut eivät tällä säällä lataudu. Koko päivä ja yö olivat niin kosteita, että Hentin Stentorpista ostettu villapipo muistutti afroperuukkia ja lokikirjakin tihkuu vettä.

Lokikirjasta 4.10. Toinen purjehduspäivä

Kello 4.30  Pimeää, kosteaa, purjeet suhisevat ja vauhti 3.4 solmua. Ylhäällä genua ja iso purje.
Delfiinien tuttu tuhina on kuulunut sivusta muutaman tunnin ajan. Menen nukkumaan, Hentin jäädessä vahtiin, autopilotti ohjaa. Tuulee lännestä 5 m/s.

Kello 8.30  Purjeet sama, samoin vauhti. Vahdinvaihto. Aurinko alkoi lämmittää ja virittelin märkiä  kuivumaan. Hentti nukkuu. Kirjaan ylös koordinaatit tunnin välein lokikirjaan. Mainingit ovat pitkiä ja nousivat korkealle, mutta vene liukui kauniisti.

Kello 11.00 Aamupalaksi molemmille jogurttia ja mehua, kuppi kahvia ja puolikas pulla. Molempien ollessa hereillä, istumme ulkona ja odottelemme vastaantulijoita. Turhaan.Purjeet edelleen
samat.Tuuli heikkenee, nyt vain 3 m/s ja lännestä. Vuorokausimatkaksi kertyi vaivaiset 94 mpk.

Kello 12.00 Kone käyntiin pariksi tunniksi, saadaan lisää virtaa akkuihin ja lisää vauhtia sekä tehtyä makeaa  vettä 60 litraa. Alan etsiä lahjaruokaresepteistä ohjetta, tällä kertaa käytän Datakokbokin 15 000 valikkoa. Kirjoitin blogia heiluvalla pöydällä ja tallensin tekstin koneelle.Siirrän sen taas jossain sataman penkillä nettiin.

Kello 13.00 Delfiini parvi saapui paikalle ja huutelin niille iloisesti – en tiedä innostuivatko siitä, mutta uivat ja hyppelivät vauhdikkaasti, menin keulaan ja sain paljon hyviä kuvia. Lystiä kesti tunnin ajan.

Kello 14.00 Valmistin ruoaksi punakaalichutneytä, kalkkunanfileitä sinappi-kerma-ruohosipuli kastikkessa.Vene kallisteli jonkun verran ja ruokaa sai laitella etukenossa, samoin tiskaus. Vauhti 5 solmua. Otamme vuorotellen päivänokoset. Aurinko paistaa. Purjeilla mennään. Hiljaa.

Kello 17.00 Suihkuun veneen taakse, vene keinuu ja peseytyminen ei niitä helpoimpia, mutta onnistuu. Virkistää ja juomme kahvit. Alan kaivella esille yöksi lämpöistä vaatetta, taskulamppuja, valjaat, valonheittimen ja tarkistan ”henkiinjäämiskassin” sisällön ja paikan. Tuuli hyvä, purjeet ylhäällä mennään hyvää vauhtia.

Kello 19.00 Alkaa hämärtyä ja viilentyä. Lisäämme vaatteita, villa on kaikkein lämpimin ja lisäksi coretexiä päälle- kylmyys tunkee joka tapauksessa läpi.

Kello 20.00 Hentti päivystää, minä notkun vieressä. Tutkassa näkyy kalastusalus ja pian näemme valot. Matkaa olisi vaikea arvioida ilman tutkan apua. Kolme delfiiniä ui veneen viereen, kuulen sen tasaisista puhalluksista ja ääntelystä.Näytän valonheittimellä valoa, jolloin ne tulevat valokeilaan mielellään, taitavat olla paikallisia show-delfiinejä.Samaan aikaan vedenpinta kiehuu punaisina hohtavista pikkukaloista, jotka hyppelevät ilmassa viisikin peräkkäistä loikkaa. Mahtavatkohan muut delfiinit jahtaavan niitä vai mikä lienee. Hyppiviä kaloja näkyi vielä aamuneljältä! Kuu valaisi kauniisti.

Kello 22.00 Siirryin vahtivuoroon ja valjaisiin (pelastusliivini kanssa), sillä meillä on sopimus- yksin ohjaillessa ja toisen nukkuessa on oltava valjaissa ja kannelle ei silloin ole asiaa. Merestä on paha alkaa etsiä, mihin kohtaan ja milloin kaveri on pudonnut. Tuuli heikko 1,9 m/s luoteesta.Kone käyntiin ja purjeet alas.

Kello 24.00 Nostin purjeet ja sammutin koneen. Mikä ihana rauha. Vahdinvaihto.

Kello 4.00 Heräsin ja vaihdoimme paikkoja Hentin kanssa. Tähän alkaa tottua.

Matkaa kertyi 370 mpk, aikaa meni 78,5 tuntia, bongasimme yli kolmekymmentä delfiiniä ja yhden valaan. Näköpiiriimme tuli vain muutama alus neljän päivän aikana. Ei satanut.
Nukuimme yhteensä aivan liian vähän. Riitelimme muutaman kerran, käynnistetäänkö moottori, vai sinnitelläänkö purjeilla. Tuulen voimakkuus oli 0- 8 m/s ja matkan aikana tuuli joka ilmansuunnasta.
Viimeiset mailit La Corunaan tuntuivat pitkiltä, muuten matka sujui yli odotusten, sillä Biskaija kohteli meitä lempeästi.