Halloweeniin on aina liittynyt syksy, pimeys ja kylmyys.
Siksi tuntuikin kummalliselta, kun joka baari mainosti halloween – juhlia
ilmoitustauluillansa. Päätimme sitten mekin mennä vähän hurvittelemaan rankan
työjakson päätteeksi.
Ensimmäinen ongelma oli asut. Hikisessä bussissa kaupunkiin
etsimään jotakin, mitä ei itsekkään tiedä. Asu ei voi olla liian hiostava ja
moskiitoiltakin pitäisi suojautua, nyt kun ne ovat päässeet vereni makuun.
Peruukit ja hatut nostattivat hien pintaan pelkästä ajatuksesta.
Mutta sitten kuningasajatus ratkaisi kaiken, lisäksi se oli
kukkaroystävällinen. Ylimääräisiksi jääneet valkoiset kertakäyttöhaalarit
saivat vankilaraidat ja asiaankuuluvia tekstejä kuten, vanki no 235 tai osoite
Quantamon vankila, selli no 10 jne. Ja mikä parasta, moskiitot eivät tulleet lähellekään…
Jollailimme haalareissamme lähibaariin, missä oli vihreää
miestä, noitaa, pari haaksirikossa haavoittunutta. Herätimme yleistä hilpeyttä
ja peukalon nostoja taivasta kohden.
Kitarankahvoissa oli eriskummallinen miesduo, toinen
Italiasta ja toinen ISLANNISTA! Eipä ole ennen törmännyt islantilaiseen
turpaduuriin. Vaan miehet soittivat tosi
hienosti ja saivat porukat tanssimaan. Ilta meni mukavasti syöden ja jutellen
muiden veneilijöiden kanssa. Jossakin vaiheessa lavalla jaettiin palkintoja ja
ykskaks kuulin kun lavalle huudeltiin vankilapariskuntaa – olimme voittaneet
parhaan pariskunta palkinnon! Wau, eipä mennyt maalit turhaan, saimme kasan
olutta kotiinvietäväksi. Pimeässä onkin
aina mutkikasta tulla veneelle, kaikilla kun on keikkuva vene, masto ja melko
samanlainen valo siinä. Mutta aina se Serena sieltä on löytynyt.
Torstaiaamuna törmättiin lumisesta Suomesta saapuneisiin
Riittaan ja Jormaan ja päätettiin jäädä vielä samaan lahteen. Tavattiin ja
juteltiin illalla kuulumisia. Heillä on melko samat urakat edessä, ennen kuin
Darconis olisi vedessä. Toivotimme heille hyvät hiet ja hionnat.
Siirryimme lähelle St Georgesia, toiveena tankata veneeseen
vielä ruokaa, dieseliä ja bensaa. Jollalla ajellen niihinkin saisi uppoamaan
useat tunnit. Ja jos vielä löytyisi hyvin toimiva netti, että saisi kuvia
blogiin ja hoitaa kaikki päivitykset. Pienemmillä saarilla se ei aina ole
varmaa.
Paikallisia yrityksiä |
St Georgesin katukuvaa |
Kauppa, johon pääsee jollalla viereen |
Useissa kaupoissa myyjät ja kassat ovat punaisissa
vaatteissa, tonttulakit päässä, muovisia joulukuusia on alettu myydä ja niitä
on koristeltuna monissa paikoissa. Hikoilu ja joulu eivät sovi yhteen muuta
kuin joulusiivouksen tai hellan edessä olemisen kanssa…
Joulukuusi ja tonttulakki |
Ps Vaikka ajantajumme on mennyt sekaisin, laskeskelimme, että
Eero (Hentin veli) juhlii pyöreitä, joten SKÅÅÅL PÅ DEN SAKEN!
2 kommenttia:
Onneksi olkoon palkinnosta! Eipä tule yllätyksenä kun sinut tuntee :)
Kunhan pysytte kaidalla tiellä ettei teitä luulla oikeiksi vangeiksi, hi hi.
Bon voyage!
Kiitos!!!! Onneksi liikutaan vesillä, ja tietkin ovat niin kaitoja. nappasin tänään hummerin ja se maistui hyvältä!
Lähetä kommentti