 |
| kylmää on |
 |
| voiko tuo olla Espanja |
 |
| majakka kalliolla |
 |
| Coruna breakwater tower |
Sataman koordinaatit alkoivat lähestyä torstai iltapäivällä ja aina sama hassu tunne kuin ennenkin – ei oikein ymmärrä tulevansa uuteen maahan ja satamakin on ollut vain kärpäsen kokoinen piste plotterissa ja kartassa.( Lentäen Finnairilla määränpää on tuntunut selvästi konkreettisemmalta.) Joka kerta tuntuu, että paikka on lähes asumaton ja vailla elämää. Johtuneeko tuo siitä, että olemme rantautuneet enimmäkseen harvaanasutussa saaristossa siellä Suomessa. Mikä on ollut aikoinaan tunne sotapurjelaivassa olleilla lähestyessä uutta maata? Ja vaihtuiko silloinkin tuuli tämän tästä, niin kuin meillä eilen? Menneisyys näkyy vielä monissa lahdissa, sillä tähystyspaikat ovat näkyvissä ylhäällä kallioissa. Sieltä sitä on aikoinaan tähystetty vihollisia.
La Corunan satama-alue vilisi pelastusaluksia ja helikopteri pörräsi ilmassa. Jos en olisi kuunnellut VHF:ää, olisin luullut jotain kauheampaa sattuneen, mutta kyseessä olikin vain pelastusharjoitus. Saimme veneen laituriin, vaikka virta yrittikin työntää meitä pois laiturista. Maksun yhteydessä tarvittiin passit ja veneen paperit! Ensimmäistä kertaa sitten lähdön ja kuitenkin ollaan EU-alueella. Viranomaisbyrokratiaa, selitti senorita. Maksu oli viideltä päivältä juuri alle sata euroa ja hintaan sisältyi venepaikan lisäksi suihku, sähkö, vesi ja rajaton netin käyttö, joka toimii jopa veneen sisällä. Päätimme tutustua ympäristöön ja levätä seuraavat päivät, katsotaan mitä täältä löytyy. Etäisyytemme on 2912 km Helsingistä ja ympärillämme on yli kolmesataatuhatta asukasta. Näihin tunnelmiin – hasta luego!
2 kommenttia:
Matkanne edistyy, hieno homma. On vallan mukavaa seurata matkanne edistymistä. Kiitos kaikista jutuista, kiitos tulevista.
Mukava kuulla, että lukijat jaksavat seurata meidän seikkailuja ja toilailuja.
Lähetä kommentti