Translate

tiistai 10. huhtikuuta 2012

Barbuda, aavikko tai autiomaa

Kuiva maa, pölyävät tiet ja suolajärviä. Vapaina laiduntavat aasit ja hevoset saarella. Turkoosinkirkas vesi ja vitivalkoinen hieno hiekka. Rannalla kehotetaan varomaan vasemmalta ja oikealta tulevia lentokoneita, kenttä aidattu aasien takia. Kuulemma Karibian vähin vierailtu saari.  Sunnuntainen hyvä purjehduskeli toi meidät tänne sivumyötäisessä tuulessa 42 mpk matkan Antiguasta.








 Matkalla saimme pari- kolmekiloisen Cero-kalan virvelillä. Kamppailu päättyi verisesti kannella kalan hävitessä. Kala ei kuulu myrkyllisiin lajeihin näillä korkeuksilla, joten grillasimme sen illalla. Oli muuten maukkain tähänastisista saaliista. Ryhdistäydyimme Antigualla sukeltamaan langusteja ja rapuja, onneksi eivät olleet kovin isoja ja saimme ne mahtumaan yksi kerrallaan kattilaan. Täytyisi kai ottaa paikallisilta syömisen oppitunti, ettei heitä maukkaimpia paloja turhaan roskiin. Koipia ja saksia piisasi sen verran paljon.




Barbudan saari on matala kuin pannukakku, korkein kohta on vain 60 m merenpinnasta, joten saarta oli vaikea nähdä horisontissa. Saarta ympäröivät korallit ja tulo olikin suunniteltava valoisan aikaan. Codringtonin veljekset pitivät paikkaa aikoinaan orjien säilytyspaikkana. Saaren nykyisten 1500 asukkaan juuret juontavat noista orjista ja sukunimiäkin on vain muutama hassu. Codringtoneista on muistona vain saaren ”pääkaupungin” nimi. Parainenkin tuntuu sen rinnalla suurkaupungilta hyvine palveluineen.

Keskustasta

Kalasatamasta

Cocoa Baystä matkaa keskustaan on noin 10 km, mutta tie on armottoman kuoppainen eikä busseja tunneta koko saarella, niinpä ainoaksi vaihtoehdoksi maahantuloviranomaisien luo jää taksi, josta veloitetaan 50 euroa. Tai sitten voit kävellä 20 km matkan keskustaan kuumassa ja pölyssä. Sieltä löytyy myös lähin internetti.

Valkoinen hiekka sekoittaa näkyvyyden vedessä, mikä vähän harmittaa sukeltaessa. Mutta harmin tunne häviää rantahiekan häikäistäessä silmiä - kävellessä tai istuessa, aaltojen lyödessä hiljalleen rantaan. Mielestämme paikka on juuri sitä, minkälainen kuva Karibiasta annetaan.






2 kommenttia:

Peggy kirjoitti...

Terveisiä sinne rantaleijonalle ja merenneidolle. Kiitos vertauskuvasta että Parainen on kuin suurkaupunki, köh köh täällä(kin) keväthiekan pölyä. Rannat siellä muuten ihan kuin Mustfinnin ranta...
Nauttikaa rauhasta!
Halauksin Peggy

Hentti kirjoitti...

Kiitos terveisistä! Täällä olis sulle hyvä työ - käännä ruosinkieliset kyltit oikein ranskaksi! Kivaa kevättä toivoo merenneito