Guadaloupe, Point a Pitre
Vaikka niin haluaisin kehua ranskalaisia, en voi. Töykeämpiä ihmisiä ei helpolla löydy näiltä saarilta, kyllä ranskalaiset vievät aina voiton. Minua ei haittaa, jos he eivät puhu englantia, mutta se asenne haittaa. Tuntuu uskomattomalta, että Guadaloupen suurin tulonlähde on turismi ja heillä on vara olla epäystävällisiä turisteille. Joitakin poikkeuksia löytyy ja olen kyllä aina antanut palautetta ystävällisyydestä.
Kaupungissa on eurooppalainen leima ja ostettavaa piisaa. Kadut ovat täynnä vaatetta ja kenkää myyvää putiikkia. Halpaa tavaraa pursuaa ovista ja ikkunoista ulos. Kangaskauppojen valikoima oli uskomaton – upeita kankaita ja erikoisia koristeita juhla- ja hääasuihin hylly toisensa perään.
Torilla myytiin valtavan kokoisia hummereita. Vaatisi ainakin 10 litran kattilan, jos haluaisi keittää tuollaisen jättiläisen. Kalan, vihanneksien, hedelmien tuoksu sekoittui mausteiden tuoksuun kävellessä tiskien välissä. Mukaan tarttui inkivääriä, kurkumaa ja avokadoja, kaikki tuoreita.
Söimme hyvän lounaan kaupungilla ja kävelimme kuumuudessa. Alan kaivata pitkien kalsareiden kelejä…
Kävin lyhennyttämässä hiuksiani paikallisessa kampaamossa. Chriss pesi ja leikkasi hiukseni hyvin, ja koska en tajunnut mainita kuivauksesta mitään, lähdin tukka märkänä ulos 41 euroa köyhempänä. Käynti päihitti moninkertaisesti Dominicalaisen kokemuksen.
Kävimme Aquariumissa tänään. Oletimme saavamme tietoa kaloista ja niiden elämästä, mutta se vähäinen tieto oli tietenkin ranskaksi. Muuten paikka oli hienosti tehty ja nähtävää oli paljon. Sisälle oli saatu mahtumaan isoja merikilpikonnia ja jopa haita! Mutta lienevätkö kalat ja konnat olevan yhtämieltä siitä, että akvaariossa on hienoa?
Paluumatkalla ei voinut muuta kuin harmitella paikallisten tapaa elää – eilisen illan juomapullot oli rikottu kaduille tai heitetty kadulla olevien roskaläjien lähelle. Saari hukkuu juomapulloihinsa, joita ei osata kierrättää.
Täällä on trendi, että kaikissa moottoriveneissä täytyy olla kaksi perämoottoria ja mielellään ei alle 50 hevosvoimaisia. Yksi hyvä esimerkki: noin 6 metriä pitkässä veneessä oli 520 hevosvoimaa! Luulisi sillä pääsevän.
Jäitä autosta, kätevää! |
Kalan perkaamista kepillä, johon on ruuvattu kaljapullon korkkeja |
Onneksi oli lasi välissä |
Melkoinen mureena |
Istun veneessä ja kirjoitan. Sisälämpötila on 32 astetta, ja ulkona hatun alla oleva mittari näyttää 42 astetta. Hentti etsii kuumeisesti vikaa tutkasta ja minä alan valmistella ruokaa – wokkia vihanneksista ja possusta. Broileria löytyy vain pakasteena ja sekin useamman kilon kokoisena. Mutta patonkia ja muita ranskalaisherkkuja löytyy onneksi kaupasta kohtuuhintaa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti